Asiakaslähtöisyys vastuuhoitajan työn näkökulmasta
Lehtonen, Assi; Aarnio, Susanna (2013)
Lehtonen, Assi
Aarnio, Susanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013102316269
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013102316269
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää asiakaslähtöisyyden merkitystä vastuuhoitajan näkökulmasta ikäihmisiä hoidettaessa. Tavoitteena on tehdä suunnitelma, jonka perusteella vastuuhoitajuutta saadaan kehitettyä asiakaslähtöisemmäksi. Asiakaslähtöisyys perustuu ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin vastaamiseen sekä ikäihmisten itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen.
Opinnäytetyössä haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: mitä asiakaslähtöisyys on, miten asiakaslähtöisyys ilmenee ja mikä merkitys asiakaslähtöisyydellä on ikäihmisten hoitotyössä?
Opinnäytetyön tutkimusympäristöinä olivat eräs Helsingin kaupungin palvelutalo ja Etelä-Suomessa sijaitsevan kunnan terveyskeskuksen neljä pitkäaikaisosastoa. Palvelutalossa vastuuhoitajina työskentelee 54 hoitajaa ja terveyskeskuksen pitkäaikaisosastoilla 84 hoitajaa. Tämän opinnäytetyön tutkimushenkilöiksi valittiin edellä mainittujen yksiköiden vastuuhoitajat. Opinnäytetyön aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä. Kyselylomake sisälsi sekä avoimia että suljettuja kysymyksiä. Kuvailevan laadullisen aineiston analyysimenetelmäksi valittiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi ja määrällinen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Kyselyyn vastanneiden hoitajien mukaan asiakaslähtöisyys muodostuu kuvausluokista itsemääräämisoikeus, kunnioitus ja yksilöllisyys. Asiakaslähtöisyys ilmeni hoitajan toimintana ja asiakkaan hoidon periaatteina. Hoidon periaatteissa korostuivat asiakkaan itsemääräämisoikeus, arvostus, kunnioitus ja yksilöllisyys. Vastaajien näkemysten mukaan asiakaslähtöisyys lisää ikäihmisten itsemääräämisoikeutta ja kunnioitusta sekä edistää voimaantumista, turvallisuutta, tyytyväisyyttä, luottamusta, rauhallisuutta ja hyvää elämää. Vastaajat kokivat, että ikäihmisten tulisi saada osallistua enemmän oman hoitonsa suunnitteluun ja heidän elämänhistoriansa tulee ottaa huomioon hoidon suunnittelussa. Vastaajat kokivat, että asiakas ei osallistu riittävästi hoitotyön ongelmien määrittelyyn.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hoitajat toimivat asiakaslähtöisesti ja ottivat huomioon asiakkaan yksilölliset tarpeet. Vastuuhoitajat tiedostivat hyvin asiakaslähtöisyyden edut ikäihmiselle. Hoidossa on huomioitava myös asiakkaalle mielihyvää tuottavat asiat.
Jatkotutkimushaasteena on perusteltua selvittää ympärivuorokautisen hoidon piirissä olevien ikäihmisten omia käsityksiä asiakaslähtöisyydestä ja siitä, mikä parantaisi heidän elämänlaatuaan.
Opinnäytetyössä haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: mitä asiakaslähtöisyys on, miten asiakaslähtöisyys ilmenee ja mikä merkitys asiakaslähtöisyydellä on ikäihmisten hoitotyössä?
Opinnäytetyön tutkimusympäristöinä olivat eräs Helsingin kaupungin palvelutalo ja Etelä-Suomessa sijaitsevan kunnan terveyskeskuksen neljä pitkäaikaisosastoa. Palvelutalossa vastuuhoitajina työskentelee 54 hoitajaa ja terveyskeskuksen pitkäaikaisosastoilla 84 hoitajaa. Tämän opinnäytetyön tutkimushenkilöiksi valittiin edellä mainittujen yksiköiden vastuuhoitajat. Opinnäytetyön aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä. Kyselylomake sisälsi sekä avoimia että suljettuja kysymyksiä. Kuvailevan laadullisen aineiston analyysimenetelmäksi valittiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi ja määrällinen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Kyselyyn vastanneiden hoitajien mukaan asiakaslähtöisyys muodostuu kuvausluokista itsemääräämisoikeus, kunnioitus ja yksilöllisyys. Asiakaslähtöisyys ilmeni hoitajan toimintana ja asiakkaan hoidon periaatteina. Hoidon periaatteissa korostuivat asiakkaan itsemääräämisoikeus, arvostus, kunnioitus ja yksilöllisyys. Vastaajien näkemysten mukaan asiakaslähtöisyys lisää ikäihmisten itsemääräämisoikeutta ja kunnioitusta sekä edistää voimaantumista, turvallisuutta, tyytyväisyyttä, luottamusta, rauhallisuutta ja hyvää elämää. Vastaajat kokivat, että ikäihmisten tulisi saada osallistua enemmän oman hoitonsa suunnitteluun ja heidän elämänhistoriansa tulee ottaa huomioon hoidon suunnittelussa. Vastaajat kokivat, että asiakas ei osallistu riittävästi hoitotyön ongelmien määrittelyyn.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hoitajat toimivat asiakaslähtöisesti ja ottivat huomioon asiakkaan yksilölliset tarpeet. Vastuuhoitajat tiedostivat hyvin asiakaslähtöisyyden edut ikäihmiselle. Hoidossa on huomioitava myös asiakkaalle mielihyvää tuottavat asiat.
Jatkotutkimushaasteena on perusteltua selvittää ympärivuorokautisen hoidon piirissä olevien ikäihmisten omia käsityksiä asiakaslähtöisyydestä ja siitä, mikä parantaisi heidän elämänlaatuaan.