Gerontologisen hoitotyön asiantuntijuus ja motivaatiotekijät sairaanhoitajan näkökulmasta
Pellinen, Tiina (2013)
Pellinen, Tiina
Lahden ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013102316281
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013102316281
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajan näkökulmasta, mitä gerontologinen hoitotyö tarkoittaa ja millainen asiantuntija sairaanhoitaja sitä tehdessään on. Opinnäytetyö kartoittaa myös gerontologisen hoitotyön motivoivia ja kuormittaviakin tekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena oli myös pyrkiä herättämään keskustelua ikääntyneiden hoitotyöstä ja sen vetovoimaisuudesta tulevaisuudessa.
Tutkimusmenetelmäksi opinnäytetyöhön valittiin laadullinen tutkimus. Tämä metodi valittiin, koska laadullista tutkimusmenetelmää suositellaan käytettäväksi silloin, kun tutkimuksen kohteina ovat ihmiset, joiden ajatuksia ja kokemuksia halutaan tutkia.
Aineisto on kerätty teemahaastattelun avulla. Opinnäytetyötä varten haastateltiin yhdeltä osastolta seitsemää sairaanhoitajaa, jotka työskentelevät ikääntyneiden parissa. Jokaisella haastatteluun osallistuneella oli vähintään muutaman vuoden kokemus gerontologisesta hoitotyöstä. Aineisto analysoitiin teemoittain. Keskeisiksi teemoiksi nousivat gerontologinen hoitotyö ja asiantuntijuus, työhön motivoivat sekä työn kuormittavat tekijät.
Tutkimuksen tulosten mukaan sairaanhoitajat tunnistavat oman erikoisosaami-sensa ja suurimmaksi erikoisosaamisalueeksi nähtiin lääkehoito. Sairaanhoitajat käyttävät eri erikoisalojen tietoja hyväkseen tarkkaillessaan potilaan vointia ja auttaakseen häntä parhaansa mukaan. Motivaatio on jokaisen henkilökohtainen kokemus. Tässä tutkimuksessa gerontologiseen hoitotyöhön sairaanhoitajia motivoivat muun muassa moniammatillisuus, oman osaamisen hyödyntäminen hoidossa, tiimityö sekä salliva ja kehittymishaluinen työyhteisö. Työyhteisöllä ja omilla arvoilla oli suurin rooli motivaation syntymisessä. Kuormittavia tekijöitä sairaanhoitajien mukaan ovat työn fyysisyys ja henkinen raskaus ajoittain. Kiirettä ei usein tunnettu, mutta tutkimus osoitti, ettei hoitajien aika aina riitä sairaanhoidollisiin tehtäviin ja niiden tekemiseen kunnolla. Muutama hoitaja mainitsi käytöshäiriöiset potilaat kuormittavaksi tekijäksi, mutta toisaalta potilasryhmä nähtiin oman ammattiosaamisen testaamisena. Myös palkkauksen nähtiin laahaavan muita ammattikuntia jäljessä, mikä nähtiin myös negatiivisena asiana.
Tutkimusmenetelmäksi opinnäytetyöhön valittiin laadullinen tutkimus. Tämä metodi valittiin, koska laadullista tutkimusmenetelmää suositellaan käytettäväksi silloin, kun tutkimuksen kohteina ovat ihmiset, joiden ajatuksia ja kokemuksia halutaan tutkia.
Aineisto on kerätty teemahaastattelun avulla. Opinnäytetyötä varten haastateltiin yhdeltä osastolta seitsemää sairaanhoitajaa, jotka työskentelevät ikääntyneiden parissa. Jokaisella haastatteluun osallistuneella oli vähintään muutaman vuoden kokemus gerontologisesta hoitotyöstä. Aineisto analysoitiin teemoittain. Keskeisiksi teemoiksi nousivat gerontologinen hoitotyö ja asiantuntijuus, työhön motivoivat sekä työn kuormittavat tekijät.
Tutkimuksen tulosten mukaan sairaanhoitajat tunnistavat oman erikoisosaami-sensa ja suurimmaksi erikoisosaamisalueeksi nähtiin lääkehoito. Sairaanhoitajat käyttävät eri erikoisalojen tietoja hyväkseen tarkkaillessaan potilaan vointia ja auttaakseen häntä parhaansa mukaan. Motivaatio on jokaisen henkilökohtainen kokemus. Tässä tutkimuksessa gerontologiseen hoitotyöhön sairaanhoitajia motivoivat muun muassa moniammatillisuus, oman osaamisen hyödyntäminen hoidossa, tiimityö sekä salliva ja kehittymishaluinen työyhteisö. Työyhteisöllä ja omilla arvoilla oli suurin rooli motivaation syntymisessä. Kuormittavia tekijöitä sairaanhoitajien mukaan ovat työn fyysisyys ja henkinen raskaus ajoittain. Kiirettä ei usein tunnettu, mutta tutkimus osoitti, ettei hoitajien aika aina riitä sairaanhoidollisiin tehtäviin ja niiden tekemiseen kunnolla. Muutama hoitaja mainitsi käytöshäiriöiset potilaat kuormittavaksi tekijäksi, mutta toisaalta potilasryhmä nähtiin oman ammattiosaamisen testaamisena. Myös palkkauksen nähtiin laahaavan muita ammattikuntia jäljessä, mikä nähtiin myös negatiivisena asiana.