SILTIKIN ÄITI! : SIJOITETUN MURROSIKÄISEN TYTÖN JA HÄNEN ÄITINSÄ SUHTEEN VAHVISTAMINEN SIJOITUKSEN AIKANA
Sailio, Heli Marika; Kääriä, Elina (2013)
Sailio, Heli Marika
Kääriä, Elina
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013102216243
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013102216243
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on toiminnallinen kehittämistyö, jonka tilaajana on toiminut Perhekoti Vipusentupa Oy Hämeenkoskelta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on ollut selvittää, miten perhekoti voi vahvistaa sijoitetun nuoren ja hänen äitinsä välistä suhdetta sijoituksen aikana. Lähtökohtana on ollut tuoda vanhempien ja heidän lastensa ääni kuuluviin sekä tuoda esiin heidän omia kokemuksiaan perhekodista.
Opinnäytetyössä käytettyjä aineistonkeruumenetelmiä olivat postitse lähetetyt kyselyt sekä yön yli kestäneellä retkellä järjestetyt ryhmäkeskustelut. Kerätyllä aineistolla haluttiin selvittää opinnäytetyössä esitetty kysymys eli miten perhekoti voi vahvistaa sijoitetun nuoren ja hänen äitinsä välistä suhdetta sijoituksen aikana. Opinnäytetyön tekemiseen pyydettiin mukaan viittä äitiä tyttärineen, joista tekemiseen osallistui neljä äiti–tytär-paria.
Opinnäytetyön tuloksena sekä äidit että tyttäret toivoivat jatkossa enemmän yhteistä aikaa, sillä sen koettiin vahvistavan heidän välistä suhdettaan eniten. Perhekoti Vipusentuvan suunnitelmissa on toteuttaa tulevaisuudessa vastaavia retkiä tai tapahtumia osana työyhteisön perustehtävää. Ryhmäkeskusteluissa ja retken jälkeen lähetetyn kyselyn vastauksissa nousi vanhempien osalta esiin myös vertaistuen merkitys. Tätä asiaa ei perhekodissa osattu aiemmin pitää niin tärkeässä roolissa. Tulevaisuudessa vastaavanlaisilla retkillä vanhemmat saisivat myös tavata lastensa lisäksi toisia, samassa tilanteessa olevia vanhempia.
Opinnäytetyössä käytettyjä aineistonkeruumenetelmiä olivat postitse lähetetyt kyselyt sekä yön yli kestäneellä retkellä järjestetyt ryhmäkeskustelut. Kerätyllä aineistolla haluttiin selvittää opinnäytetyössä esitetty kysymys eli miten perhekoti voi vahvistaa sijoitetun nuoren ja hänen äitinsä välistä suhdetta sijoituksen aikana. Opinnäytetyön tekemiseen pyydettiin mukaan viittä äitiä tyttärineen, joista tekemiseen osallistui neljä äiti–tytär-paria.
Opinnäytetyön tuloksena sekä äidit että tyttäret toivoivat jatkossa enemmän yhteistä aikaa, sillä sen koettiin vahvistavan heidän välistä suhdettaan eniten. Perhekoti Vipusentuvan suunnitelmissa on toteuttaa tulevaisuudessa vastaavia retkiä tai tapahtumia osana työyhteisön perustehtävää. Ryhmäkeskusteluissa ja retken jälkeen lähetetyn kyselyn vastauksissa nousi vanhempien osalta esiin myös vertaistuen merkitys. Tätä asiaa ei perhekodissa osattu aiemmin pitää niin tärkeässä roolissa. Tulevaisuudessa vastaavanlaisilla retkillä vanhemmat saisivat myös tavata lastensa lisäksi toisia, samassa tilanteessa olevia vanhempia.