"Sillee vaan ihan randomil" : Lukuvinkit ja kirjaston kaunokirjallisuuden tarjonnan tavat asiakkaan näkökulmasta
Niemi, Eila (2013)
Niemi, Eila
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013093015719
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013093015719
Tiivistelmä
Paneudun opinnäytetyössäni siihen, mistä kirjaston kaunokirjallisuutta lukevat asiakkaat saavat lukusuosituksia ja lukuvinkkejä sekä siihen, millainen heidän mielestään on hyvä lukuvinkki. Keskeinen tutkimuskysymykseni on, saavatko asiakkaat lukusuosituksia kirjastotilasta tai kirjaston verkkoresursseista ja millaisena henkilökunnan rooli nähdään kirjavalinnan tukena.
Laadullinen tutkimus perustuu teemahaastatteluihin, jotka tein kymmenelle Keravan kirjaston aikuisten kaunokirjallisuusalueen asiakkaalle keväällä 2013. Kohderyhmänä ovat nuoret 18–30-vuotiaat aikuiset. Kirjaston lukusuosittelun ja lukuvinkkien antamisen tapoina tässä tutkimuksessa käsitetään kirjaston tila, kirjaston verkkosivut sekä henkilökunta.
Analyysimenetelmänä hyödynnän teoriaohjaavaa analyysia. Teoriaohjaavassa analyysissa aikaisempi teoria toimii apuna analyysin etenemisessä. Hyvän luettavan etsiminen ei useinkaan ole ongelmalähtöistä eikä systemaattista, pikemminkin lukusuosituksia kohdataan tavallisen arjen kulussa. Siksi hyödynnän työssäni sattumanvaraisen tiedonhankinnan ja tiedonkohtaamisen teoreettisia viitekehyksiä.
Lukuvinkkien etsimisen tai kohtaamisen voi nähdä omanlaisenaan tiedonhankintakäyttäytymisen tapana, johon liittyy paljon sattumanvaraisen tiedonkohtaamisen ominaisuuksia.
Kaunokirjallisuuden etsijälle kirjasto näyttäytyy tietointensiivisenä paikkana, jonne hakeudutaan samoilemaan ja inspiroitumaan. Kirjaston antamaa kirjavalinnan tukea ajatellen hyllyjen välissä samoilu ja niiden selailu on kaikkein suosituin muoto. Kirjaston Internet-sivuja ja henkilökuntaa ei edes mielletä lukusuosittelun lähteeksi, vaan niitä käytetään pikemminkin tiedon tarkistamiseen ja paikallistamiseen.
Jos henkilökunnan tarjoamaa etsimisen tukea ja verkkoresurssien tunnettuutta halutaan lisätä, tulisi sekä henkilökunnan että kirjaston verkossa olevien lu-kusuosittelujen olla paremmin saavutettavissa asiakkaiden fyysisillä kulkureiteillä kirjaston tilassa.
Laadullinen tutkimus perustuu teemahaastatteluihin, jotka tein kymmenelle Keravan kirjaston aikuisten kaunokirjallisuusalueen asiakkaalle keväällä 2013. Kohderyhmänä ovat nuoret 18–30-vuotiaat aikuiset. Kirjaston lukusuosittelun ja lukuvinkkien antamisen tapoina tässä tutkimuksessa käsitetään kirjaston tila, kirjaston verkkosivut sekä henkilökunta.
Analyysimenetelmänä hyödynnän teoriaohjaavaa analyysia. Teoriaohjaavassa analyysissa aikaisempi teoria toimii apuna analyysin etenemisessä. Hyvän luettavan etsiminen ei useinkaan ole ongelmalähtöistä eikä systemaattista, pikemminkin lukusuosituksia kohdataan tavallisen arjen kulussa. Siksi hyödynnän työssäni sattumanvaraisen tiedonhankinnan ja tiedonkohtaamisen teoreettisia viitekehyksiä.
Lukuvinkkien etsimisen tai kohtaamisen voi nähdä omanlaisenaan tiedonhankintakäyttäytymisen tapana, johon liittyy paljon sattumanvaraisen tiedonkohtaamisen ominaisuuksia.
Kaunokirjallisuuden etsijälle kirjasto näyttäytyy tietointensiivisenä paikkana, jonne hakeudutaan samoilemaan ja inspiroitumaan. Kirjaston antamaa kirjavalinnan tukea ajatellen hyllyjen välissä samoilu ja niiden selailu on kaikkein suosituin muoto. Kirjaston Internet-sivuja ja henkilökuntaa ei edes mielletä lukusuosittelun lähteeksi, vaan niitä käytetään pikemminkin tiedon tarkistamiseen ja paikallistamiseen.
Jos henkilökunnan tarjoamaa etsimisen tukea ja verkkoresurssien tunnettuutta halutaan lisätä, tulisi sekä henkilökunnan että kirjaston verkossa olevien lu-kusuosittelujen olla paremmin saavutettavissa asiakkaiden fyysisillä kulkureiteillä kirjaston tilassa.