HOITOHENKILÖKUNNAN NÄKEMYKSIÄ IMETYSOHJAUKSEN TOTEUTUMISESTA SYNNYTYSSAIRAALASSA
Inginmaa, Mirva; Ahola, Pia (2013)
Inginmaa, Mirva
Ahola, Pia
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013092415495
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013092415495
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Kymenlaakson keskussairaalan imetysohjauskäytäntöjä hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Lisäksi tarkoituksena oli saada tietoa hoitohenkilökunnan lisäkoulutustarpeista imetysohjaukseen liittyen sekä saada tietoa siitä, millaiseksi hoitohenkilökunta kokee omat imetysohjaustaitonsa. Kohderyhmänä oli Kymenlaakson keskussairaalan synnytysvuodeosaston ja synnytyssalin hoitohenkilökunta. Yhteistyökumppaneina opinnäytetyön toteutuksessa oli Kymenlaakson ammattikorkeakoulu sekä Carea Kymenlaakson keskussairaala.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Kyselylomakkeena käytettiin sekä sähköistä, että paperista kyselylomaketta. Sähköinen kyselylomake lähetettiin sähköpostitse kohderyhmälle, paperiset kyselylomakkeet toimitettiin synnytysvuodeosastolle. Kyselyyn vastasi 28 työntekijää (N=28) ja vastausprosentiksi muodostui 58,5 prosenttia.
Kyselystä selvisi, että hoitohenkilökunta koki antamansa imetysohjauksen sekä sairaalassa saadun imetysohjauksen olevan merkityksellistä äidin imetyksen onnistumiselle. Imetysohjauksen perus-taidot olivat hyvin hoitohenkilökunnan hallussa, ja imetysohjaus näytti toteutuvan pääosin hyvin. Hoitohenkilökunta näytti osoittavan luottamusta äitien kykyyn imettää ja äitejä tuettiin imettämiseen aktiivisesti. Lisäkoulutusta imetysohjaukseen kaivattiin lähinnä imetyksen erityistilanteisiin ja sairaan tai uneliaan vastasyntyneen imetysohjaukseen. Lisämaidon antamistapana oli usein tuttipullo, vaikka suositeltavampaa olisi käyttää hörpyttämistä. Pääosa vastaajista (n=21) koki saavansa hyvin tukea kollegoilta tai lääkäreiltä haasteellisiin imetysohjaustilanteisiin, mutta osa vastaajista koki jäävänsä paitsi kollegoiden tukea. Puolisoiden kannustaminen äidin imetyksen tukemiseen oli vä-häistä.
Matalan vastausprosentin (58,5) vuoksi tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä. Kyselyllä saatiin kuitenkin arvokasta tietoa imetysohjauksen toteutumisesta sekä hoitohenkilökunnan toiveista lisäkoulutukseen liittyen. Näitä tuloksia voidaan hyödyntää hoitajien lisäkoulutuksen suunnittelussa.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Kyselylomakkeena käytettiin sekä sähköistä, että paperista kyselylomaketta. Sähköinen kyselylomake lähetettiin sähköpostitse kohderyhmälle, paperiset kyselylomakkeet toimitettiin synnytysvuodeosastolle. Kyselyyn vastasi 28 työntekijää (N=28) ja vastausprosentiksi muodostui 58,5 prosenttia.
Kyselystä selvisi, että hoitohenkilökunta koki antamansa imetysohjauksen sekä sairaalassa saadun imetysohjauksen olevan merkityksellistä äidin imetyksen onnistumiselle. Imetysohjauksen perus-taidot olivat hyvin hoitohenkilökunnan hallussa, ja imetysohjaus näytti toteutuvan pääosin hyvin. Hoitohenkilökunta näytti osoittavan luottamusta äitien kykyyn imettää ja äitejä tuettiin imettämiseen aktiivisesti. Lisäkoulutusta imetysohjaukseen kaivattiin lähinnä imetyksen erityistilanteisiin ja sairaan tai uneliaan vastasyntyneen imetysohjaukseen. Lisämaidon antamistapana oli usein tuttipullo, vaikka suositeltavampaa olisi käyttää hörpyttämistä. Pääosa vastaajista (n=21) koki saavansa hyvin tukea kollegoilta tai lääkäreiltä haasteellisiin imetysohjaustilanteisiin, mutta osa vastaajista koki jäävänsä paitsi kollegoiden tukea. Puolisoiden kannustaminen äidin imetyksen tukemiseen oli vä-häistä.
Matalan vastausprosentin (58,5) vuoksi tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä. Kyselyllä saatiin kuitenkin arvokasta tietoa imetysohjauksen toteutumisesta sekä hoitohenkilökunnan toiveista lisäkoulutukseen liittyen. Näitä tuloksia voidaan hyödyntää hoitajien lisäkoulutuksen suunnittelussa.