Maahanmuuttajanuorten harrastus-ja vapaa-ajan toiminta osana kotoutumista nuorten kanssa työskentelevien näkökulmasta
Perkiö, Anna-Riikka (2013)
Perkiö, Anna-Riikka
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013091715351
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013091715351
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tutkii millaisena maahanmuuttajanuorten harrastus- ja vapaa-aika näyttäytyy valtaväestössä. Sen tarkoituksena on nähdä, millä tavoin harrastus- ja vapaa-aika edistää maahanmuuttajanuoren kotoutumista ja mitkä tekijät vaikuttavat nuoren osallistumiseen harrastus- ja vapaa-ajan toimintaan. Nämä kaksi tut-kimuskysymystäni kytkeytyvät kotoutumisprosessiin tässä työssä.
Työ on toteutettu yhteistyössä Seinäjoen kaupungin maahanmuuttotyön kanssa. Haastateltavat valikoituvat valtaväestöstä heistä, jotka työnsä puolesta olivat jär-jestämässä toimintaa tai voisivat toteuttaa yhdessä maahanmuuttajanuorten harrastus- ja vapaa-ajan aktiviteetteja. Teemahaastattelin yhteensä seitsemää henki-löä, joista yhtä henkilöä sähköpostitse. Haastateltavat edustivat koulu-, sosiaali-, sivistys-, nuoriso-, ja järjestötoimea. Tulokset analysoin käyttämällä aineistolähtöistä analyysia ja tarkempaan analyysiin sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyöni tulokset osoittavat, että maahanmuuttajanuorten harrastus- ja vapaa-aika tukee sosiaalista kotoutumista. Haastatteluiden mukaan niissä opitaan suomalaisessa yhteiskunnassa tarvittavia taitoja ja ne lisäävät hyvinvoinnin kokemusta. Harrastus- ja vapaa-ajantoiminta edistää tietoisuutta suomalaisesta yhteiskunnasta. Harrastus- ja vapaa-ajan vaikutukset näkyvät eri kotoumisen vaiheissa ja sillä voidaan vaikuttaa koko maahanmuuttajaperheen sopeutumiseen. Työn tulokset kertovat myös, että valtakulttuurissa tarvitaan ajankohtaista tietoa. Kotoutuminen tapahtuu arjen kohtaamisissa. Tästä syystä, valtakulttuurin tekemän ohjauksen harrastus- ja vapaa-ajan toiminnassa on oltava näkyvämpää ja suunnitelmallisempaa kuin miksi se koetaan tällä hetkellä. Paikallisesti kotoutumista edistetään parhaiten.
Työ on toteutettu yhteistyössä Seinäjoen kaupungin maahanmuuttotyön kanssa. Haastateltavat valikoituvat valtaväestöstä heistä, jotka työnsä puolesta olivat jär-jestämässä toimintaa tai voisivat toteuttaa yhdessä maahanmuuttajanuorten harrastus- ja vapaa-ajan aktiviteetteja. Teemahaastattelin yhteensä seitsemää henki-löä, joista yhtä henkilöä sähköpostitse. Haastateltavat edustivat koulu-, sosiaali-, sivistys-, nuoriso-, ja järjestötoimea. Tulokset analysoin käyttämällä aineistolähtöistä analyysia ja tarkempaan analyysiin sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyöni tulokset osoittavat, että maahanmuuttajanuorten harrastus- ja vapaa-aika tukee sosiaalista kotoutumista. Haastatteluiden mukaan niissä opitaan suomalaisessa yhteiskunnassa tarvittavia taitoja ja ne lisäävät hyvinvoinnin kokemusta. Harrastus- ja vapaa-ajantoiminta edistää tietoisuutta suomalaisesta yhteiskunnasta. Harrastus- ja vapaa-ajan vaikutukset näkyvät eri kotoumisen vaiheissa ja sillä voidaan vaikuttaa koko maahanmuuttajaperheen sopeutumiseen. Työn tulokset kertovat myös, että valtakulttuurissa tarvitaan ajankohtaista tietoa. Kotoutuminen tapahtuu arjen kohtaamisissa. Tästä syystä, valtakulttuurin tekemän ohjauksen harrastus- ja vapaa-ajan toiminnassa on oltava näkyvämpää ja suunnitelmallisempaa kuin miksi se koetaan tällä hetkellä. Paikallisesti kotoutumista edistetään parhaiten.