11-vuotiaiden nuorten terveys, terveyskäyttäytyminen ja hyvinvointi
Mahkonen, Mari-Anne; Liuska, Hannah (2009)
Mahkonen, Mari-Anne
Liuska, Hannah
Turun ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910225067
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910225067
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 11-vuotiaiden nuorten kokonaisterveydentilaa ja terveyskäyttäytymistä Suomessa ja vertailla sitä espanjalaisen aineiston kanssa. Opinnäytetyö pohjautuu Piikkiöläisen Salvelanrinteen yläasteen tekemään ja toteuttamaan nuorten terveyskäyttäytymistä kartoittavaan kyselyyn. Tutkimusongelmiksi muodostuivat: 1. Millainen on 11-vuotiaiden suomalaisten ja espanjalaisten nuorten terveys ja hyvinvointi. 2. Millaista on 11-vuotiaiden suomalaisten ja espanjalaisten nuorten terveyskäyttäytyminen. 3. Mitkä tekijät vaikuttavat 11-vuotiaiden suomalaisten ja espanjalaisten nuorten hyvinvointiin, terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen.
Teoreettisessa viitekehyksessä kuvaillaan sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla varhaisnuorten osalta terveyttä, terveyskäyttäytymistä ja hyvinvointia. Tutkimusongelmiin saatiin vastaukset kyselylomakkeen avulla, joka luotiin jo olemassa olevan kyselyn sekä kirjallisuuskatsauksesta nousseiden aiheiden pohjalta. Kyselylomake koostui strukturoiduista, puolistrukturoiduista sekä avoimista kysymyksistä. Aineiston keruu tapahtui pääsääntöisesti sähköisesti Digium Enterprise ohjelman avulla. Tutkimusjoukko koostui suomalaisista (N=99) Salvelanrinteen, Ohkolan, Koroisten, Kaarinan, Valkeavuoren ja Nilsiän koulun oppilaista sekä espanjalaisista (N=27) I.E.S Juan de Herreran koulun oppilaista. Aineiston analyysi tehtiin käyttämällä SPSS-aineistonanalyysiohjelmaa.
Tutkimuksesta ilmeni, että enemmistö vastaajista koki terveydentilansa hyväksi tai kohtalaiseksi ja vain pienellä osalla ilmeni sairauksia tai oireilua. Pääosa vastanneista viihtyi koulussa hyvin tai kohtalaisesti. Terveystottumusten osalta kouluruokailuun osallistuminen oli suomalaisilla kiitettävää ja liikunnan määrä pääsääntöisesti hyvää. Myös nukkuminen oli pääsääntöisesti riittävää, vaikka enemmistö vastaajista koki aamuväsyneisyyttä. Sen sijaan suositusten mukainen hampaiden harjaus oli vähäistä etenkin suomalaisilla. Suomalaisten vastaajien osalta ilmeni, että riskikäyttäytyminen tupakan ja alkoholin suhteen kasaantuu tiettyihin yksilöihin ja ystäväpiireihin. Pääsääntöisesti seksuaaliterveyden aihealueista koulussa kertominen oli vastausten perusteella puutteellista. Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi alakoulun terveyskasvatusta suunniteltaessa ja kouluterveydenhoitajan käytännön työssä sekä koulun ja kodin yhteistyön kehittämisessä.
Teoreettisessa viitekehyksessä kuvaillaan sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla varhaisnuorten osalta terveyttä, terveyskäyttäytymistä ja hyvinvointia. Tutkimusongelmiin saatiin vastaukset kyselylomakkeen avulla, joka luotiin jo olemassa olevan kyselyn sekä kirjallisuuskatsauksesta nousseiden aiheiden pohjalta. Kyselylomake koostui strukturoiduista, puolistrukturoiduista sekä avoimista kysymyksistä. Aineiston keruu tapahtui pääsääntöisesti sähköisesti Digium Enterprise ohjelman avulla. Tutkimusjoukko koostui suomalaisista (N=99) Salvelanrinteen, Ohkolan, Koroisten, Kaarinan, Valkeavuoren ja Nilsiän koulun oppilaista sekä espanjalaisista (N=27) I.E.S Juan de Herreran koulun oppilaista. Aineiston analyysi tehtiin käyttämällä SPSS-aineistonanalyysiohjelmaa.
Tutkimuksesta ilmeni, että enemmistö vastaajista koki terveydentilansa hyväksi tai kohtalaiseksi ja vain pienellä osalla ilmeni sairauksia tai oireilua. Pääosa vastanneista viihtyi koulussa hyvin tai kohtalaisesti. Terveystottumusten osalta kouluruokailuun osallistuminen oli suomalaisilla kiitettävää ja liikunnan määrä pääsääntöisesti hyvää. Myös nukkuminen oli pääsääntöisesti riittävää, vaikka enemmistö vastaajista koki aamuväsyneisyyttä. Sen sijaan suositusten mukainen hampaiden harjaus oli vähäistä etenkin suomalaisilla. Suomalaisten vastaajien osalta ilmeni, että riskikäyttäytyminen tupakan ja alkoholin suhteen kasaantuu tiettyihin yksilöihin ja ystäväpiireihin. Pääsääntöisesti seksuaaliterveyden aihealueista koulussa kertominen oli vastausten perusteella puutteellista. Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi alakoulun terveyskasvatusta suunniteltaessa ja kouluterveydenhoitajan käytännön työssä sekä koulun ja kodin yhteistyön kehittämisessä.