Tapaustutkimus päiväkotien käyttöasteiden muutoksista
Kuokka, Iida (2013)
Kuokka, Iida
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013090915081
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013090915081
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia erään suomalaisen kaupungin päiväkotien käyttöasteissa vuosina 2007–2011 tapahtuneita muutoksia. Työn lähtökohtana oli kaupungin perusturvajohtajan oletus siitä, että johtamismallin muutos tutkittavien vuosien välillä olisi vaikuttanut käyttöasteiden muutoksiin. Työn tavoitteena oli eri tason johtajia haastatellen selvittää, vastaisivatko heidän näkemyksensä perusturvajohtajan oletusta muutoksien syistä.
Menetelmänä työssä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluja oli yhteensä kuusi: 5 yksilöhaastattelua ja yksi ryhmähaastattelu. Haastattelujen jälkeen nauhoitukset litteroitiin sanasta sanaan ja aineisto teemoiteltiin kuuden eri teeman alle.
Yhdessäkään haastattelussa ei suoranaisesti nostettu esille johtamismallin muutosta syyksi käyttöasteiden muutoksiin. Sen sijaan haastatteluissa tuli esille paljon erilaisia nykymaailmaan liitettäviä syitä, kuten työelämän muutokset, muutokset perheissä, monikulttuurisuus ja kaikista selkeimpänä subjektiivisen päivähoito-oikeuden lisääntynyt käyttö. Muina syinä mainittiin muun muassa päiväkotien fyysiset puitteet ja sijaisongelmat. Näiden lisäksi tärkeänä taustateemana useissa haastatteluissa nousi esiin lapsen edun ja tehokkuuden ristiriita, joka tuotiin esille monissa eri yhteyksissä.
Käyttöasteiden mittaamista kritisoitiin epätarkan mittarin ja lukujen tulkitsemisen vaikeuden vuoksi. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että käyttöasteluvut eivät ole yksioikoisia ja suoraan tulkittavissa papereista, vaan niiden taakse kätkeytyy valtava määrä informaatiota, jota täytyy tietää pystyäkseen tulkitsemaan lukuja oikein ja oikeudenmukaisesti.
Menetelmänä työssä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluja oli yhteensä kuusi: 5 yksilöhaastattelua ja yksi ryhmähaastattelu. Haastattelujen jälkeen nauhoitukset litteroitiin sanasta sanaan ja aineisto teemoiteltiin kuuden eri teeman alle.
Yhdessäkään haastattelussa ei suoranaisesti nostettu esille johtamismallin muutosta syyksi käyttöasteiden muutoksiin. Sen sijaan haastatteluissa tuli esille paljon erilaisia nykymaailmaan liitettäviä syitä, kuten työelämän muutokset, muutokset perheissä, monikulttuurisuus ja kaikista selkeimpänä subjektiivisen päivähoito-oikeuden lisääntynyt käyttö. Muina syinä mainittiin muun muassa päiväkotien fyysiset puitteet ja sijaisongelmat. Näiden lisäksi tärkeänä taustateemana useissa haastatteluissa nousi esiin lapsen edun ja tehokkuuden ristiriita, joka tuotiin esille monissa eri yhteyksissä.
Käyttöasteiden mittaamista kritisoitiin epätarkan mittarin ja lukujen tulkitsemisen vaikeuden vuoksi. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että käyttöasteluvut eivät ole yksioikoisia ja suoraan tulkittavissa papereista, vaan niiden taakse kätkeytyy valtava määrä informaatiota, jota täytyy tietää pystyäkseen tulkitsemaan lukuja oikein ja oikeudenmukaisesti.