Öljyntorjunnan kannalta arvokkaita vedenalaisluontokohteita Saaristomerellä
Kujanpää, Teija (2013)
Kujanpää, Teija
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060513146
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060513146
Tiivistelmä
Työn tavoitteena on tehdä pieni selvitys Saaristomerellä sijaitsevista ja esiintyvistä tärkeistä ja monimuotoisista luontoarvoista käyttäen lähteinä pääosin NANNUT – hankkeen ja Lounaispai-kan tuottamia tietoja.
Öljyä tulee mereen enimmäkseen pienten, jatkuvien päästöjen myötä. Joutuessaan meriympäristöön öljy usein muuttaa muotoaan, kuten haihtuu. Öljyt jaotellaan kevyisiin öljyihin, raakaöljyihin ja raskaisiin öljytuotteisiin, ja eri tyypit käyttäytyvät eri tavoin meriympäristössä. Vuodenaika ja säätila vaikuttavat eliöiden ja elinympäristöjen herkkyyteen sekä öljyn muutosprosessien nopeuteen ja öljyntorjunnan tehokkuuteen.
Saaristomeri on matala runsassaarinen alue, missä on paljon suojaisia lahtia. Suojaisuutensa vuoksi se on erityisen altis öljyonnettomuudesta aiheutuville haitoille.
Öljy vaikuttaa eliöihin sekä pitkällä aikavälillä että välittömästi. Eliöitä kuolee välittömästi tukahtumisen, tahriintumisen tai myrkytyksen kautta. Pitkällä aikavälillä se voi aiheuttaa eliön vastustuskyvyn heikkenemisen, kasvun hidastumisen tai lisääntymiskyvyn huononemisen.
NANNUT – hankkeen sukellusinventoinneissa kerättiin vedenalaisluontotietoa 240 kohteesta Saaristomerellä. Habitaatit eli eliöyhteisöt luokiteltiin sen perusteella, mitä kasvillisuutta habitaatti sisältää, ja arvotettiin asteikolla 1-5, jossa 4 ja 5 kertovat korkeasta luontoarvosta. Arvokkaita vedenalaisluontokohteita Saaristomerellä ovat esimerkiksi EU:n luontodirektiivin luontotyyppejä sisältävät Natura 2000 – alueet. Näihin kuuluvat myös fladat, jotka ovat monimuotoisia alueita. Lisäksi Saaristomerellä sijaitsee paljon uhanalaisia luontotyyppejä. Näitä ovat muun muassa rakkoleväyhteisöt, meriajokasyhteisöt, punaleväyhteisöt, sinisimpukkayhteisöt ja näkinpartaisniityt.
Alusliikenteen määrän kasvu ja aluskoon kasvu kasvattavat öljyonnettomuuden riskiä. Useissa hankkeissa on tuotettu tietoa öljyntorjunnan ohjaukseen sekä tärkeiden vedenalaisluontokohteiden tunnistamiseen ja arvottamiseen.
Öljyä tulee mereen enimmäkseen pienten, jatkuvien päästöjen myötä. Joutuessaan meriympäristöön öljy usein muuttaa muotoaan, kuten haihtuu. Öljyt jaotellaan kevyisiin öljyihin, raakaöljyihin ja raskaisiin öljytuotteisiin, ja eri tyypit käyttäytyvät eri tavoin meriympäristössä. Vuodenaika ja säätila vaikuttavat eliöiden ja elinympäristöjen herkkyyteen sekä öljyn muutosprosessien nopeuteen ja öljyntorjunnan tehokkuuteen.
Saaristomeri on matala runsassaarinen alue, missä on paljon suojaisia lahtia. Suojaisuutensa vuoksi se on erityisen altis öljyonnettomuudesta aiheutuville haitoille.
Öljy vaikuttaa eliöihin sekä pitkällä aikavälillä että välittömästi. Eliöitä kuolee välittömästi tukahtumisen, tahriintumisen tai myrkytyksen kautta. Pitkällä aikavälillä se voi aiheuttaa eliön vastustuskyvyn heikkenemisen, kasvun hidastumisen tai lisääntymiskyvyn huononemisen.
NANNUT – hankkeen sukellusinventoinneissa kerättiin vedenalaisluontotietoa 240 kohteesta Saaristomerellä. Habitaatit eli eliöyhteisöt luokiteltiin sen perusteella, mitä kasvillisuutta habitaatti sisältää, ja arvotettiin asteikolla 1-5, jossa 4 ja 5 kertovat korkeasta luontoarvosta. Arvokkaita vedenalaisluontokohteita Saaristomerellä ovat esimerkiksi EU:n luontodirektiivin luontotyyppejä sisältävät Natura 2000 – alueet. Näihin kuuluvat myös fladat, jotka ovat monimuotoisia alueita. Lisäksi Saaristomerellä sijaitsee paljon uhanalaisia luontotyyppejä. Näitä ovat muun muassa rakkoleväyhteisöt, meriajokasyhteisöt, punaleväyhteisöt, sinisimpukkayhteisöt ja näkinpartaisniityt.
Alusliikenteen määrän kasvu ja aluskoon kasvu kasvattavat öljyonnettomuuden riskiä. Useissa hankkeissa on tuotettu tietoa öljyntorjunnan ohjaukseen sekä tärkeiden vedenalaisluontokohteiden tunnistamiseen ja arvottamiseen.