Sipdutellen, ihmetellen, iloisesti seikkaillen! : liikuntaharjoitteita autististen lasten sensorisen integraation tukemiseen
Lamppu, Sonja; Lehtonen, Elina; Peltoniemi, Noora (2009)
Lamppu, Sonja
Lehtonen, Elina
Peltoniemi, Noora
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912168105
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912168105
Tiivistelmä
Autististen lasten diagnosoitu lukumäärä on viime vuosien aikana kasvanut autismin kirjon tarkennettujen määritelmien vuoksi. Autististen lasten kuntoutus on tänä päivänä yhä useampien kuntoutustyötä tekevien tahojen haasteena. Autistisilla lapsilla tavataan hyvin erityyppisiä ja eriasteisia kehityksellisiä sekä toiminnallisia poikkeavuuksia, joista yksi on sensorisen integraation häiriö.
Opinnäytetyössämme olemme lähestyneet autististen lasten kuntoutusta fysioterapiassa soveltavan liikunnan avulla, lasten sensorista integraatiota tukien. Olemme koonneet autististen lasten kanssa työskentelevien päiväkodin hoitohenkilökunnan käyttöön sensorista integraatiota tukevia liikuntaharjoitteita, joita voidaan itsenäisesti toteuttaa yhdessä lasten kanssa. Harjoitteiden on tarkoitus toimia jatkossa päiväkotihenkilökunnan apuvälineenä autististen lasten sensorisen integraation tukemisessa. Liikuntaharjoitteista autististen lasten kanssa toimivat henkilöt voivat valita lasten kanssa toteutettavaksi turvallisia ja vaikeustasoiltaan sopivia sekä sovellettavissa olevia sensorista integraatiota tukevia harjoitteita.
Ohjasimme kevään 2009 aikana pääkaupunkiseutulaisen päiväkodin hoitohenkilökuntaa harjoitteiden toteuttamisessa ja suorittamisessa. Päiväkodissa toimii kuuden autistisen lapsen erityisryhmä. Lapsille toteutettiin kerran viikossa 20-30 minuutin mittainen liikuntatuokio. Tuokio toteutettiin maalis-kesäkuun aikana keväällä 2009, yhteensä 12 kertaa.
Tässä työssä on pyritty kohderyhmälähtöisesti selvittämään, soveltuvatko kootut harjoitteet autistisille lapsille. Harjoitteiden soveltuvuutta lapsille arvioitiin osallistuvan havainnoinnin lisäksi päiväkotihenkilökunnalta kerätyn kirjallisen palautteen avulla. Kirjallinen palaute kerättiin lomakehaastattelulla, jossa tiedonkeruutapana käytettiin avoimia kysymyksiä. Päiväkotihenkilökunnalta saatu palaute antoi viitteitä siitä, että kokoamamme harjoitteet soveltuvat kyseisen ryhmän lapsille. Henkilökunnan palautteen ja osallistuvan havainnointimme pohjalta lapsissa oli havaittavissa selvää kokeilunhalun ja oma-aloitteisuuden lisääntymistä sekä uusien taitojen spontaania integrointia lasten omaan arkiympäristöön.
Opinnäytetyössämme olemme lähestyneet autististen lasten kuntoutusta fysioterapiassa soveltavan liikunnan avulla, lasten sensorista integraatiota tukien. Olemme koonneet autististen lasten kanssa työskentelevien päiväkodin hoitohenkilökunnan käyttöön sensorista integraatiota tukevia liikuntaharjoitteita, joita voidaan itsenäisesti toteuttaa yhdessä lasten kanssa. Harjoitteiden on tarkoitus toimia jatkossa päiväkotihenkilökunnan apuvälineenä autististen lasten sensorisen integraation tukemisessa. Liikuntaharjoitteista autististen lasten kanssa toimivat henkilöt voivat valita lasten kanssa toteutettavaksi turvallisia ja vaikeustasoiltaan sopivia sekä sovellettavissa olevia sensorista integraatiota tukevia harjoitteita.
Ohjasimme kevään 2009 aikana pääkaupunkiseutulaisen päiväkodin hoitohenkilökuntaa harjoitteiden toteuttamisessa ja suorittamisessa. Päiväkodissa toimii kuuden autistisen lapsen erityisryhmä. Lapsille toteutettiin kerran viikossa 20-30 minuutin mittainen liikuntatuokio. Tuokio toteutettiin maalis-kesäkuun aikana keväällä 2009, yhteensä 12 kertaa.
Tässä työssä on pyritty kohderyhmälähtöisesti selvittämään, soveltuvatko kootut harjoitteet autistisille lapsille. Harjoitteiden soveltuvuutta lapsille arvioitiin osallistuvan havainnoinnin lisäksi päiväkotihenkilökunnalta kerätyn kirjallisen palautteen avulla. Kirjallinen palaute kerättiin lomakehaastattelulla, jossa tiedonkeruutapana käytettiin avoimia kysymyksiä. Päiväkotihenkilökunnalta saatu palaute antoi viitteitä siitä, että kokoamamme harjoitteet soveltuvat kyseisen ryhmän lapsille. Henkilökunnan palautteen ja osallistuvan havainnointimme pohjalta lapsissa oli havaittavissa selvää kokeilunhalun ja oma-aloitteisuuden lisääntymistä sekä uusien taitojen spontaania integrointia lasten omaan arkiympäristöön.