iPad-sanomalehtisovellukset : Arvioitavina Helsingin Sanomat ja The New York Times
Sutinen, Aija (2013)
Sutinen, Aija
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060513022
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060513022
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on tutkimus iPadille suunnitelluista sanomalehtisovelluksista. Tutkimuksen tarkoitus on perehdyttää lukija mobiililaitteisiin ja niihin liittyvään teknologiaan ja suunnitteluun sanomalehtikustannuksen alalla. Opinnäytetyössä arvioidaan kahden eri sanomalehden – Helsingin Sanomien ja The New York Timesin – iPad-sovelluksia. Arvioinnin menetelmänä käytetään heuristista evaluointia, jonka avulla lukijalle esitetään konkreettisia esimerkkejä iPad-sanomalehtien käyttöliittymien ja ulkoasujen suunnittelusta.
Tutkimuksen tueksi käydään läpi sekä mobiililaitteiden että sanomalehden historiaa. Aluksi tarkastellaan matkapuhelimen evoluutiota tablettitietokoneeksi. Tarkemman tutkimuksen kohteena on Apple iPad -tablettitietokone, jonka ominaisuuksiin perehdytään luvussa 3 Läpileikkaus iPadiin. iPadista siirrytään osuuteen, jossa esitellään lyhyesti sanomalehden kehitystä varhaisimmista uutiskirjeistä nykypäivän mobiilijulkaisuihin. Tutkimuksessa nostetaan esille iPad-sanomalehden suunnitteluun liittyviä asioita, jotka suunnittelijan tulee ottaa huomioon.
Opinnäytetyön konkretisoiva osuus on arviointi, jonka apuna käytetään käytettävyysasiantuntija Jakob Nielsenin heuristista evaluointia. Arvioinnin pääpaino on käytettävyydessä, johon vaikuttavat sekä tekniset että ulkoasulliset seikat. Kummankin sanomalehden iPad-julkaisu puretaan osiin ja ongelmakohdat käydään yksitellen läpi. Arvioinnin tulokset taulukoidaan ja ongelmien vakavuudet pisteytetään heuristisen evaluoinnin mukaisesti.
Tutkimuksen loppupuolella reflektoidaan arvioinnin tuloksia. Arvioinnin kohteena olleet sanomalehtisovellukset ovat pääasiassa onnistuneita ja niiden käytössä ei ilmennyt pahoja käytettävyysvirheitä. Heuristinen evaluointi antaa uudenlaisia näkökulmia tuotteiden arvioimiseen, vaikka arviointiin käytetty aika oli tutkimuksen laajuuteen suhteutettuna lyhyehkö. Lopputulos on kuitenkin lukijan kannalta helposti ymmärrettävä, ja arvioinnissa käytettyjä sääntöjä voidaan soveltaa myös muunlaisiin tutkimuksiin.
Yhteenvedossa pohditaan tutkimuksen tavoitteiden täyttymistä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Opinnäytetyön tavoitteet täyttyvät, mutta tutkimusongelman laajuus esti täydellisen perehtymisen aiheeseen. Aihepiirin monipuolisuus kuitenkin tarjoaa hyvät mahdollisuudet täydentävien jatkotutkimusten tekemiseen erilaisista näkökulmista.
Tutkimuksen tueksi käydään läpi sekä mobiililaitteiden että sanomalehden historiaa. Aluksi tarkastellaan matkapuhelimen evoluutiota tablettitietokoneeksi. Tarkemman tutkimuksen kohteena on Apple iPad -tablettitietokone, jonka ominaisuuksiin perehdytään luvussa 3 Läpileikkaus iPadiin. iPadista siirrytään osuuteen, jossa esitellään lyhyesti sanomalehden kehitystä varhaisimmista uutiskirjeistä nykypäivän mobiilijulkaisuihin. Tutkimuksessa nostetaan esille iPad-sanomalehden suunnitteluun liittyviä asioita, jotka suunnittelijan tulee ottaa huomioon.
Opinnäytetyön konkretisoiva osuus on arviointi, jonka apuna käytetään käytettävyysasiantuntija Jakob Nielsenin heuristista evaluointia. Arvioinnin pääpaino on käytettävyydessä, johon vaikuttavat sekä tekniset että ulkoasulliset seikat. Kummankin sanomalehden iPad-julkaisu puretaan osiin ja ongelmakohdat käydään yksitellen läpi. Arvioinnin tulokset taulukoidaan ja ongelmien vakavuudet pisteytetään heuristisen evaluoinnin mukaisesti.
Tutkimuksen loppupuolella reflektoidaan arvioinnin tuloksia. Arvioinnin kohteena olleet sanomalehtisovellukset ovat pääasiassa onnistuneita ja niiden käytössä ei ilmennyt pahoja käytettävyysvirheitä. Heuristinen evaluointi antaa uudenlaisia näkökulmia tuotteiden arvioimiseen, vaikka arviointiin käytetty aika oli tutkimuksen laajuuteen suhteutettuna lyhyehkö. Lopputulos on kuitenkin lukijan kannalta helposti ymmärrettävä, ja arvioinnissa käytettyjä sääntöjä voidaan soveltaa myös muunlaisiin tutkimuksiin.
Yhteenvedossa pohditaan tutkimuksen tavoitteiden täyttymistä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Opinnäytetyön tavoitteet täyttyvät, mutta tutkimusongelman laajuus esti täydellisen perehtymisen aiheeseen. Aihepiirin monipuolisuus kuitenkin tarjoaa hyvät mahdollisuudet täydentävien jatkotutkimusten tekemiseen erilaisista näkökulmista.