Connecting ageing people
Niemi, Ahti (2013)
Niemi, Ahti
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013053112302
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013053112302
Tiivistelmä
Väestön ikärakenne on muuttumassa maailmanlaajuisesti sekä absoluuttisesti että suhteellisesti, kun ihmiset elävät pipidempään ja kokonaisväkimäärä kasvaa. Ikääntyvät ihmiset tarvitsevat palveluja myös tulevaisuudessa kuten nykyäänkin. Resurssit palvelujen tuottamiseen ovat kuitenkin rajalliset niin taloudellisesti kuin käytettävissä olevan henkilöstönkin osalta. Jotta palvelujen riittävyys voidaan turvata, on resurssit kohdennettava itse palvelun tuottamiseen ja aktivoitava palvelun tarvitsija toimimaan itse kulloisenkin palvelun hankkimiseksi. Yksi keino tähän on tuottaa sähköisesti käytettäviä palveluja, jolloin voidaan hyödyntää henkilökohtaista tietotekniikkaa.
Tavoitteena tässä työssä oli Nokia Oyj:n toimeksiannosta tutkia mitä keinoja on saada ikääntyvät ihmiset käyttämään tietoteknisiä laitteita, joilla palveluita voidaan käyttää ja hankkia itse toimien. Tarkastelun kohteena oli pääasiassa älypuhelin, joka toimii sekä henkilökohtaisena viestivälineenä että tarjoaa erilaisia hyödyllisiä elämistä helpottavia toimintoja. Lisäksi pyrittiin selvittämään millainen päätelaite sopii parhaiten laajalle käyttäjäryhmälle ja miten graafisen käyttöliittymän muokattavuus vaikuttaa erityisesti aloittelevan käyttäjän kokemukseen kosketusnäytöllisestä älypuhelimesta.
Työssä on tehty kaksi tutkimusta, joilla on pyritty selvittämään matkapuhelimen käyttäjien näkemyksiä tietoteknisistä päätelaitteista, palveluista ja niiden käytettävyydestä.
Kyselytutkimuksessa lähetettiin kyselylomake ikäihmisten tietotekniikkayhdistyksen yhteyshenkilölle, joka jakoi kyselyn eteenpäin yhdistyksen tutoreille. Haastattelututkimuksessa oli kohteena heterogeeninen ryhmä matkapuhelimen käyttäjiä, joille esitettiin myös kysymyksiä heidän käyttämistään päätelaitteista, palveluista sekä niiden käytettävyydestä. Kummaassakin tutkimuksessa oli myös osio, jossa voi kertoa edellä mainittuihin asioihin liittyviä vapaamuotoisia näkemyksiä ja olettamuksia. Kummankin tutkimuksen vastauksia on käsitelty soveltuvilta osiltaan sekä tilastollisesti että vapaamuotoisena tekstinä, kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti.
Tutkimusten ja kirjallisten lähteiden perusteella työssä todettiin, että meneillään olevan tietoteknisen muutoksen myötä myös ikääntyvät ihmiset tarvitsevat juuri heille sopivia päätelaitteita ja sähköisiä palveluja, joita tuottavat niin yhteiskunnalliset tahot kuin kaupallisetkin toimijat. Markkinoilla olevien laitteiden todettiin soveltuvan ikäihmisillekin varsinkin, jos käyttöliittymä on selkeä ja yksinkertainen sekä muokattavissa käyttäjän tilanteeseen ja kykyihin soveltuvaksi. Myös ikäihmisten välinen kanssakäyminen sähköisiä välineitä kuten älypuhelinta käyttäen todettiin tärkeäksi tekijäksi. Tietoteknisten laitteiden käytön aloittamisen ja niiden tehokkaan hyödyntämisen todettiin edellyttävän koulutusta ja ohjausta, joiden tuottajana tulisi olla niin riippumattomia toimijoita kuin kaupallisin periaattein toimivia yrityksiäkin.
Tavoitteena tässä työssä oli Nokia Oyj:n toimeksiannosta tutkia mitä keinoja on saada ikääntyvät ihmiset käyttämään tietoteknisiä laitteita, joilla palveluita voidaan käyttää ja hankkia itse toimien. Tarkastelun kohteena oli pääasiassa älypuhelin, joka toimii sekä henkilökohtaisena viestivälineenä että tarjoaa erilaisia hyödyllisiä elämistä helpottavia toimintoja. Lisäksi pyrittiin selvittämään millainen päätelaite sopii parhaiten laajalle käyttäjäryhmälle ja miten graafisen käyttöliittymän muokattavuus vaikuttaa erityisesti aloittelevan käyttäjän kokemukseen kosketusnäytöllisestä älypuhelimesta.
Työssä on tehty kaksi tutkimusta, joilla on pyritty selvittämään matkapuhelimen käyttäjien näkemyksiä tietoteknisistä päätelaitteista, palveluista ja niiden käytettävyydestä.
Kyselytutkimuksessa lähetettiin kyselylomake ikäihmisten tietotekniikkayhdistyksen yhteyshenkilölle, joka jakoi kyselyn eteenpäin yhdistyksen tutoreille. Haastattelututkimuksessa oli kohteena heterogeeninen ryhmä matkapuhelimen käyttäjiä, joille esitettiin myös kysymyksiä heidän käyttämistään päätelaitteista, palveluista sekä niiden käytettävyydestä. Kummaassakin tutkimuksessa oli myös osio, jossa voi kertoa edellä mainittuihin asioihin liittyviä vapaamuotoisia näkemyksiä ja olettamuksia. Kummankin tutkimuksen vastauksia on käsitelty soveltuvilta osiltaan sekä tilastollisesti että vapaamuotoisena tekstinä, kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti.
Tutkimusten ja kirjallisten lähteiden perusteella työssä todettiin, että meneillään olevan tietoteknisen muutoksen myötä myös ikääntyvät ihmiset tarvitsevat juuri heille sopivia päätelaitteita ja sähköisiä palveluja, joita tuottavat niin yhteiskunnalliset tahot kuin kaupallisetkin toimijat. Markkinoilla olevien laitteiden todettiin soveltuvan ikäihmisillekin varsinkin, jos käyttöliittymä on selkeä ja yksinkertainen sekä muokattavissa käyttäjän tilanteeseen ja kykyihin soveltuvaksi. Myös ikäihmisten välinen kanssakäyminen sähköisiä välineitä kuten älypuhelinta käyttäen todettiin tärkeäksi tekijäksi. Tietoteknisten laitteiden käytön aloittamisen ja niiden tehokkaan hyödyntämisen todettiin edellyttävän koulutusta ja ohjausta, joiden tuottajana tulisi olla niin riippumattomia toimijoita kuin kaupallisin periaattein toimivia yrityksiäkin.