Traktorin kuljettajan kokemuksia jousituksen vaikutuksesta ajomukavuuteen
Näppi, Niina; Lankinen, Hilla (2013)
Näppi, Niina
Lankinen, Hilla
Saimaan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060412723
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060412723
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on saanut alkunsa Saimaan ammattikorkeakoulun ja Valtran välisestä yhteistyöstä traktorien jousituksen kehitystyössä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää traktorin kuljettajan subjektiivisia kokemuksia ja kehitysehdotuksia ajomukavuudesta, kun samassa traktorissa käytettiin kolmea erilaista jousituskonfiguraatiota. Jousituskonfiguraatiolla tarkoitetaan sitä, että traktorin jousitus on määritelty asetuksiltaan tietynlaiseksi.
Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin Stimulated recall -menetelmällä tehtyä teemahaastattelua. Testiajotilanteet videoitiin, ja kuljettaja kommentoi ajon aikana tuntemuksiaan äänitallenteelle. Varsinaisessa haastat-telutilanteessa videota ja kommentointia käytettiin kuljettajan apuna tilanteen mieleenpalauttamisessa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisäksi selvittää, kuinka Stimulated recall -haastattelu toimi tutkimusmenetelmänä ja voiko sitä käyttää jatkossa samantyyppisissä tutkimuksissa. Opinnäytetyön testiajot toteutettiin Lemillä toukokuussa 2012 ja haastattelut Lappeenrannassa viikkoa myöhemmin. Tulosten analysointi videotallenteista tapahtui kesä- elokuussa 2012.
Kuljettajalta Stimulated recall -haastattelututkimuksessa saatua kokemustietoa verrattiin tärinän haitallisuudesta ja ergonomiasta olemassa olevaan teoriatie-toon. Kuljettaja koki testiajojen aikaisen tärinän ja heilunnan epämukavana ja häiritsevän keskittymistä. Tärinän on aiemmissa tutkimuksissa todettu olevan haitallista tuki- ja liikuntaelimistölle. Testiajojen jälkeen kuljettajalla ilmeni täri-nän lyhytaikaisena haittavaikutuksena selkäkipua. Eri jousituskonfiguraatioiden väliset erot ajomukavuudessa olivat pieniä, mutta kuljettajan mukaan havaittavissa. Stimulated recall -haastattelun todettiin olevan haastateltavan subjektiivisten kokemuksien keräämiseen soveltuva tutkimusmenetelmä, joka auttoi kuljettajaa palauttamaan mieleen testiajotilanteen haastattelussa.
Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin Stimulated recall -menetelmällä tehtyä teemahaastattelua. Testiajotilanteet videoitiin, ja kuljettaja kommentoi ajon aikana tuntemuksiaan äänitallenteelle. Varsinaisessa haastat-telutilanteessa videota ja kommentointia käytettiin kuljettajan apuna tilanteen mieleenpalauttamisessa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisäksi selvittää, kuinka Stimulated recall -haastattelu toimi tutkimusmenetelmänä ja voiko sitä käyttää jatkossa samantyyppisissä tutkimuksissa. Opinnäytetyön testiajot toteutettiin Lemillä toukokuussa 2012 ja haastattelut Lappeenrannassa viikkoa myöhemmin. Tulosten analysointi videotallenteista tapahtui kesä- elokuussa 2012.
Kuljettajalta Stimulated recall -haastattelututkimuksessa saatua kokemustietoa verrattiin tärinän haitallisuudesta ja ergonomiasta olemassa olevaan teoriatie-toon. Kuljettaja koki testiajojen aikaisen tärinän ja heilunnan epämukavana ja häiritsevän keskittymistä. Tärinän on aiemmissa tutkimuksissa todettu olevan haitallista tuki- ja liikuntaelimistölle. Testiajojen jälkeen kuljettajalla ilmeni täri-nän lyhytaikaisena haittavaikutuksena selkäkipua. Eri jousituskonfiguraatioiden väliset erot ajomukavuudessa olivat pieniä, mutta kuljettajan mukaan havaittavissa. Stimulated recall -haastattelun todettiin olevan haastateltavan subjektiivisten kokemuksien keräämiseen soveltuva tutkimusmenetelmä, joka auttoi kuljettajaa palauttamaan mieleen testiajotilanteen haastattelussa.