Nuorten isien ääni - Mitkä asiat tukevat nuorta isää?
Lillomäki, Minna; Suomalainen, Marjo (2013)
Lillomäki, Minna
Suomalainen, Marjo
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052711110
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052711110
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme oli laadullinen tutkimus, jossa haastateltiin viittä 18-23 –vuotiaana esikoisensa saanutta isää. Työn tarkoituksena oli selvittää, mitkä asiat tukevat nuoria isiä ja millaisia kokemuksia heillä on sosiaali- ja terveysalan palveluista. Lisäksi kartoitettiin nuoren isän jaksamista ja hyvinvointia edesauttavia tekijöitä. Teimme yhteistyötä Poikien Talon ja Ensi- ja turvakotien liiton kanssa.
Tutkimuksessa käytettiin teema- ja sähköpostihaastatteluja, jotka olivat rakenteeltaan yhteneväisiä. Haastatteluista kolme toteutettiin kasvokkain teemahaastatteluina ja kaksi haastattelua toteutettiin sähköpostitse. Teemahaastattelujen alussa käytettiin keskustelun virittämiseksi toiminnallista menetelmää, isäkeskeistä verkostokarttaa. Tavoitteenamme oli, että saatujen tuloksien avulla sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat kehittää omaa osaamistaan nuorten isien kohtaamisessa ja ohjaamisessa. Siten nuoret isät tulisivat paremmin huomioiduiksi palveluissa ja heille tarjottaisiin oikeanlaista tukea.
Teoreettisessa osuudessa avasimme aluksi isyyden määritelmiä ja isyyteen liittyviä tutkimuksia. Käsittelimme lyhyesti myös nuoria äitejä, sillä se täydensi teoriatietoa nuorista vanhemmista ja perheistä. Tutustuimme lisäksi ulkomaisiin tutkimuksiin, joita löytyi esimerkiksi englantilaisen Fatherhood Instituten ja kanadalaisen Father Involvement Research Alliancen (FIRAn) kautta. Toisena tärkeänä teoriaosuutena avasimme yhteiskunnan lapsiperheille tarjoamaa tukea, kuten vanhempainvapaajärjestelmää ja erilaisia palveluja.
Tuloksissa selkeästi tärkeimmäksi nuorten isien tuen lähteeksi nousi sosiaalinen verkosto ja erityisesti vertaistuki koettiin arvokkaaksi. Jaksamiseen ja hyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä mainittiin useimmin oma aika, johon sisältyy muun muassa harrastukset ja ystävien kanssa oleminen. Palveluista ainoastaan neuvolakäynteihin oli osallistuttu aktiivisesti, kun taas muut lapsiperheille suunnatut vapaaehtoiset palvelut koettiin pääosin tarpeettomiksi. Neuvola saikin paljon positiivista palautetta sen informatiivisuudesta ja isien huomioinnista. Muiden palveluiden kohdalla markkinointi koettiin vajavaiseksi ja esimerkiksi toiminnan sisällön avaamista kaivattiin lisää.
Saatujen tulosten avulla voidaan parantaa erilaisten isille suunnattujen palveluiden markkinointia ja siten mahdollisesti myös lisätä nuorten isien osallistumista niihin. Oikeanlaisten palvelujen tarjoamista helpottaa myös nuorten isien tarpeista kertovat tulokset. Tieto nuorten isien jaksamista ja hyvinvointia edesauttavista tekijöistä sekä tärkeimmän tuen lähteistä auttaa ammattilaisia kohtaamaan ja tukemaan heitä entistä paremmin. Tuloksia voidaan siis hyödyntää esimerkiksi niin neuvolassa kuin miestyön kentällä.
Tutkimuksessa käytettiin teema- ja sähköpostihaastatteluja, jotka olivat rakenteeltaan yhteneväisiä. Haastatteluista kolme toteutettiin kasvokkain teemahaastatteluina ja kaksi haastattelua toteutettiin sähköpostitse. Teemahaastattelujen alussa käytettiin keskustelun virittämiseksi toiminnallista menetelmää, isäkeskeistä verkostokarttaa. Tavoitteenamme oli, että saatujen tuloksien avulla sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat kehittää omaa osaamistaan nuorten isien kohtaamisessa ja ohjaamisessa. Siten nuoret isät tulisivat paremmin huomioiduiksi palveluissa ja heille tarjottaisiin oikeanlaista tukea.
Teoreettisessa osuudessa avasimme aluksi isyyden määritelmiä ja isyyteen liittyviä tutkimuksia. Käsittelimme lyhyesti myös nuoria äitejä, sillä se täydensi teoriatietoa nuorista vanhemmista ja perheistä. Tutustuimme lisäksi ulkomaisiin tutkimuksiin, joita löytyi esimerkiksi englantilaisen Fatherhood Instituten ja kanadalaisen Father Involvement Research Alliancen (FIRAn) kautta. Toisena tärkeänä teoriaosuutena avasimme yhteiskunnan lapsiperheille tarjoamaa tukea, kuten vanhempainvapaajärjestelmää ja erilaisia palveluja.
Tuloksissa selkeästi tärkeimmäksi nuorten isien tuen lähteeksi nousi sosiaalinen verkosto ja erityisesti vertaistuki koettiin arvokkaaksi. Jaksamiseen ja hyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä mainittiin useimmin oma aika, johon sisältyy muun muassa harrastukset ja ystävien kanssa oleminen. Palveluista ainoastaan neuvolakäynteihin oli osallistuttu aktiivisesti, kun taas muut lapsiperheille suunnatut vapaaehtoiset palvelut koettiin pääosin tarpeettomiksi. Neuvola saikin paljon positiivista palautetta sen informatiivisuudesta ja isien huomioinnista. Muiden palveluiden kohdalla markkinointi koettiin vajavaiseksi ja esimerkiksi toiminnan sisällön avaamista kaivattiin lisää.
Saatujen tulosten avulla voidaan parantaa erilaisten isille suunnattujen palveluiden markkinointia ja siten mahdollisesti myös lisätä nuorten isien osallistumista niihin. Oikeanlaisten palvelujen tarjoamista helpottaa myös nuorten isien tarpeista kertovat tulokset. Tieto nuorten isien jaksamista ja hyvinvointia edesauttavista tekijöistä sekä tärkeimmän tuen lähteistä auttaa ammattilaisia kohtaamaan ja tukemaan heitä entistä paremmin. Tuloksia voidaan siis hyödyntää esimerkiksi niin neuvolassa kuin miestyön kentällä.