Kymmenen tapaa pysäyttää katsoja kadulla : kokemuksia katsojan huomion kiinnittämisestä Mikropatia! - festivaalilla Turussa 2011
Latvala, Johanna (2013)
Latvala, Johanna
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013053011849
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013053011849
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on löytää ja esitellä keinoja, joilla katuteatteritaiteilija voi kiinnittää ohikulkijoiden huomion katuteatteriesitykseen.
Tutkimusaineistona käytetään turkulaisen Sixfingers Teatterin vuonna 2011 järjestämän Mikropatia! –mikroteatterifestivaalin esityksiä. Esityksissä käytettyjä katsojan pysäyttämisen keinoja tarkastellaan festivaaliin osallistuneen taiteilijan muistitiedon ja tapahtuman järjestäjien pitämän esityspäiväkirjan avulla. Aineistossa esiintyneet keinot esitellään kymmenen havainnollisen ohjeen sarjana, jossa jokaista ohjetta kuvaillaan ja verrataan katuteatterikirjoissa esiteltyihin huomion herättämisen taktiikoihin.
Tutkimuksessa todetaan katuteatterin jakautuvan eri alalajeihin – esim. paikallaan pysyviin ja liikkuviin esityksiin – ja että erilaiset esitykset käyttävät katsojan pysäyttämiseen erilaisia keinoja. Bim Masonin hahmottelemat katuteatterin keskeisimmät huomionherätysstrategiat – äänekkyydellä, värikkyydellä ja suuruudella erottautuminen ja hienovaraiseen henkilökohtaiseen kontaktiin hakeutuminen – esiintyvät myös tässä tutkimusaineistossa. Erottautumista tavoitellaan mm. erikoisella pukeutumisella ja tarpeistolla, kadun rytmistä ja käyttäytymisnormeista poikkeavalla käytöksellä ja huomiota herättäviä tilanteita teeskentelemällä. Henkilökohtaisia kontakteja katsojiin muodostetaan suorilla kehotuksilla ja kysymyksillä sekä katsekontaktilla.
Kymmenen keinon luettelossa esiintyvien keinojen lisäksi tutkimuksessa löydetään yleisempiä, esiintyjän asenteeseen ja esityspaikan valintaan ja huolelliseen hyödyntämiseen liittyviä keinoja.
Katuteatteriesityksiin ei yleensä myydä lippuja, ja katsojat tekevät esitystilanteessa päätöksen joko jäädä katsomaan tai lähteä. Näin ollen katsojan pysäyttäminen on eräs katuteatteritaiteilijan tärkeimmistä haasteista. Samalla katuteatteriesitysten tekeminen tarjoaa taiteilijalle tilanteen, jossa voi opetella lukemaan katsojan ja esityksen välistä kohtaamista.
Tutkimusaineistona käytetään turkulaisen Sixfingers Teatterin vuonna 2011 järjestämän Mikropatia! –mikroteatterifestivaalin esityksiä. Esityksissä käytettyjä katsojan pysäyttämisen keinoja tarkastellaan festivaaliin osallistuneen taiteilijan muistitiedon ja tapahtuman järjestäjien pitämän esityspäiväkirjan avulla. Aineistossa esiintyneet keinot esitellään kymmenen havainnollisen ohjeen sarjana, jossa jokaista ohjetta kuvaillaan ja verrataan katuteatterikirjoissa esiteltyihin huomion herättämisen taktiikoihin.
Tutkimuksessa todetaan katuteatterin jakautuvan eri alalajeihin – esim. paikallaan pysyviin ja liikkuviin esityksiin – ja että erilaiset esitykset käyttävät katsojan pysäyttämiseen erilaisia keinoja. Bim Masonin hahmottelemat katuteatterin keskeisimmät huomionherätysstrategiat – äänekkyydellä, värikkyydellä ja suuruudella erottautuminen ja hienovaraiseen henkilökohtaiseen kontaktiin hakeutuminen – esiintyvät myös tässä tutkimusaineistossa. Erottautumista tavoitellaan mm. erikoisella pukeutumisella ja tarpeistolla, kadun rytmistä ja käyttäytymisnormeista poikkeavalla käytöksellä ja huomiota herättäviä tilanteita teeskentelemällä. Henkilökohtaisia kontakteja katsojiin muodostetaan suorilla kehotuksilla ja kysymyksillä sekä katsekontaktilla.
Kymmenen keinon luettelossa esiintyvien keinojen lisäksi tutkimuksessa löydetään yleisempiä, esiintyjän asenteeseen ja esityspaikan valintaan ja huolelliseen hyödyntämiseen liittyviä keinoja.
Katuteatteriesityksiin ei yleensä myydä lippuja, ja katsojat tekevät esitystilanteessa päätöksen joko jäädä katsomaan tai lähteä. Näin ollen katsojan pysäyttäminen on eräs katuteatteritaiteilijan tärkeimmistä haasteista. Samalla katuteatteriesitysten tekeminen tarjoaa taiteilijalle tilanteen, jossa voi opetella lukemaan katsojan ja esityksen välistä kohtaamista.