Tervaväylän koulun oppilaiden kokemuksia osallisuudestaan oman kuntoutuksensa suunnittelussa
Kankaanpää, Tarja (2013)
Kankaanpää, Tarja
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013053112285
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013053112285
Tiivistelmä
Tutkimukseni tarkoituksena on kuvailla oppilaiden kokemuksia osallisuudestaan oman kuntoutuksensa suunnittelussa. Tutkimus antaa käyttökelpoista tietoa Tervaväylän koulun kuntoutuksen suunnittelun käytäntöjen kehittämiseen oppilaiden osallisuuden näkökulmasta.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään osallisuutta lasten ja nuorten kuntoutuksen suunnittelussa sekä kuntoutusta ja kuntoutuksen suunnittelua Tervaväylän koulussa. Osallisuutta avataan käsitteenä ja osallisuuden mallien kautta. Keskeisenä osallisuuden mallina esitellään Shierin osallisuuden polut. Kuntoutuksen suunnittelu nähdään monitahoisena prosessina, joka sisältää eri vaiheita ja tekijöitä.
Tutkimus on fenomenologis-hermeneuttiseen lähestymistapaan pohjautuva laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuksen aineisto on kerätty Tervaväylän koulun oppilaiden ryhmähaastatteluilla teemahaastattelun keinoin. Aineiston analyysissa käytettiin teorialähtöistä sisällön analyysia.
Tutkimustulosten perusteella oppilaiden kokemukset osallisuudestaan oman kuntoutuksensa suunnittelussa ovat vaihtelevia. Toisaalta he kokivat, että heitä kuunnellaan hyvin, näkemyksiä tuetaan ja niillä on merkitystä päätöksenteossa mutta esille tuli myös kokemuksia, ettei heitä kuunnella lainkaan ja mielipiteitä jyrätään. Kuntoutuksen suunnittelun kaavamainen, asiantuntijalähtöinen rakenne ja kiire olivat asioita, joiden oppilaat kokivat estäneen osallisuuttaan. Johtopäätöksenä voidaan todeta kuntoutuksen suunnittelun olevan oppilaiden kokemusten mukaan osin melko asiantuntijalähtöistä. Oppilaat ovat mukana, mutta melko vähän osallisena päätöksentekoprosessissa. Oppilaiden kokemukset kertovatkin enemmän osallistumisesta kuin osallisuudesta oman kuntoutuksensa suunnitteluun. Tämän tutkimuksen perusteella oppilailla on kuitenkin halua ja kykyä aitoon osallisuuteen oman kuntoutuksensa suunnittelussa.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään osallisuutta lasten ja nuorten kuntoutuksen suunnittelussa sekä kuntoutusta ja kuntoutuksen suunnittelua Tervaväylän koulussa. Osallisuutta avataan käsitteenä ja osallisuuden mallien kautta. Keskeisenä osallisuuden mallina esitellään Shierin osallisuuden polut. Kuntoutuksen suunnittelu nähdään monitahoisena prosessina, joka sisältää eri vaiheita ja tekijöitä.
Tutkimus on fenomenologis-hermeneuttiseen lähestymistapaan pohjautuva laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuksen aineisto on kerätty Tervaväylän koulun oppilaiden ryhmähaastatteluilla teemahaastattelun keinoin. Aineiston analyysissa käytettiin teorialähtöistä sisällön analyysia.
Tutkimustulosten perusteella oppilaiden kokemukset osallisuudestaan oman kuntoutuksensa suunnittelussa ovat vaihtelevia. Toisaalta he kokivat, että heitä kuunnellaan hyvin, näkemyksiä tuetaan ja niillä on merkitystä päätöksenteossa mutta esille tuli myös kokemuksia, ettei heitä kuunnella lainkaan ja mielipiteitä jyrätään. Kuntoutuksen suunnittelun kaavamainen, asiantuntijalähtöinen rakenne ja kiire olivat asioita, joiden oppilaat kokivat estäneen osallisuuttaan. Johtopäätöksenä voidaan todeta kuntoutuksen suunnittelun olevan oppilaiden kokemusten mukaan osin melko asiantuntijalähtöistä. Oppilaat ovat mukana, mutta melko vähän osallisena päätöksentekoprosessissa. Oppilaiden kokemukset kertovatkin enemmän osallistumisesta kuin osallisuudesta oman kuntoutuksensa suunnitteluun. Tämän tutkimuksen perusteella oppilailla on kuitenkin halua ja kykyä aitoon osallisuuteen oman kuntoutuksensa suunnittelussa.