Satukirja päiväkodin arjesta lapsen näkökulma huomioiden
Nina, Ahonen (2009)
Nina, Ahonen
Turun ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912117661
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912117661
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee lapsen elämää päiväkodissa ja satukirjan keinoja auttaa sopeutumisessa päiväkodin arkeen. Työssä on lähdetty toteuttamaan perehdytyskirjaa lapsille, jotka aloittavat uutena päiväkodissa. Lähtökohtana työlle on ollut saada lapsen näkökulmaa esiin ja kuulla lasta satukirjan sisältöä varten. Työ on toiminnallinen opinnäytetyö, joka koostuu teoria-, raportti- ja produktio-osuudesta. Mielikuvia päiväkodin arjen sisällöstä ja rakenteesta lähdin etsimään lapsilta. Kohderyhmänä olivat 3-4-vuotiaat lapset. Kenttämateriaalin keräsin kevään 2009 aikana eräässä kaupungissa sijaitsevassa yksityisessä päiväkodissa. Materiaalin keruu pohjautui teorian kautta hankittuun näkemykseen lapsen osallisuudesta päivähoidon arjen koostumisessa.
Teoriaosa koostuu kahdesta pääluvusta: lapsi ja päiväkoti sekä satukirja tiedon välittäjänä. Ihmisen lapsi- ja lapsuuskäsitys muodostavat kuvan lapsesta ja hänen vaikuttamismahdollisuuksista. Lapsilähtöisessä toimintaympäristössä lapsi huomioidaan, lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi. Kiintymyssuhteella, kasvatuskumppanuudella ja vuorovaikutuksella on vaikutusta lapsen kykyyn sopeutua päiväkotielämään. Päiväkoti kasvuympäristönä voi tarjota vertaisryhmän, jossa lapsi voi peilata itseään ja taitojaan sekä mallintaa ja oppia uusia asioita vuorovaikutuksellisesti. Päiväkodin arki on usein strukturoitua ja rakenteiden raottaminen sekä hallitun kaaoksen salliminen voi lisätä lapsen osallisuutta arjen rakentumiseen. Apuna voidaan käyttää sadutusmenetelmää.
Lapsen mielikuvitus on rikas ja satujen kautta lapsi käsittelee tunteitaan ja tuntemuksiaan. Sadut välittävät lapsille tietoa fantasian välityksellä. Symbolinen kuvailu on lapselle heikosti hahmotettavissa. Kuvista lapsi voi luoda omia merkityksiään ja kuvia jokainen lapsi ymmärtää, omalla tavallaan. Kuvakirja on väline tuoda lapselle tietoa. Lasten kenttämateriaalissa antamien merkitysten ja sisältöjen sekä kirjan teon tiedon avulla tein satukirjan. Kirjan avulla pystytään helpottamaan lapsen sopeutumista päiväkotiin ja näin vaikuttamaan lapsen hyvinvointiin.
Teoriaosa koostuu kahdesta pääluvusta: lapsi ja päiväkoti sekä satukirja tiedon välittäjänä. Ihmisen lapsi- ja lapsuuskäsitys muodostavat kuvan lapsesta ja hänen vaikuttamismahdollisuuksista. Lapsilähtöisessä toimintaympäristössä lapsi huomioidaan, lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi. Kiintymyssuhteella, kasvatuskumppanuudella ja vuorovaikutuksella on vaikutusta lapsen kykyyn sopeutua päiväkotielämään. Päiväkoti kasvuympäristönä voi tarjota vertaisryhmän, jossa lapsi voi peilata itseään ja taitojaan sekä mallintaa ja oppia uusia asioita vuorovaikutuksellisesti. Päiväkodin arki on usein strukturoitua ja rakenteiden raottaminen sekä hallitun kaaoksen salliminen voi lisätä lapsen osallisuutta arjen rakentumiseen. Apuna voidaan käyttää sadutusmenetelmää.
Lapsen mielikuvitus on rikas ja satujen kautta lapsi käsittelee tunteitaan ja tuntemuksiaan. Sadut välittävät lapsille tietoa fantasian välityksellä. Symbolinen kuvailu on lapselle heikosti hahmotettavissa. Kuvista lapsi voi luoda omia merkityksiään ja kuvia jokainen lapsi ymmärtää, omalla tavallaan. Kuvakirja on väline tuoda lapselle tietoa. Lasten kenttämateriaalissa antamien merkitysten ja sisältöjen sekä kirjan teon tiedon avulla tein satukirjan. Kirjan avulla pystytään helpottamaan lapsen sopeutumista päiväkotiin ja näin vaikuttamaan lapsen hyvinvointiin.