Omakotitalon lämmitysmuotojen kustannusvertailu
Vääräniemi, Hanna (2013)
Vääräniemi, Hanna
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052911504
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052911504
Tiivistelmä
Tämän hetkisen rakentamisen pääpaino on energiatehokkaassa rakentamisessa, mikä vaikuttaa myös lämmityskustannuksiin. Kun rakennetaan energiatehokkaita rakennuksia, säästetään energiavaroja ja käytön kustannuksetkin sitä myötä pienenevät lämmityksen osalta. Tämän hetkinen energian hinnan kehitys on noususuuntainen, mikä vaikuttaa suurilta osin myös omakotiasumisen kustannuksiin. Omakotitalon rakentaja valitsee hankkeen suunnitteluvaiheessa lämmitysmuodon ja järjestelmän. Yleensä valintaan vaikuttavat niin investointi- kuin käyttökustannukset.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin lämmityksestä aiheutuvia kustannuksia todelliseen kohteeseen. Tulosten perusteella valittiin kustannuksiltaan edullisimman lämmitysmuodon. Vertailussa huomioitiin rakennus- ja asennuskustannukset sekä käyttökustannuksia kahdenkymmenen vuoden tarkasteluvälillä. Kustannuksien lähteinä olivat tilastokeskuksen ja energiamarkkinaviraston tilastot energian hinnan kehityksestä, tarjouspyynnöt sekä Haahtela-yhtiöiden TAKU-ohjelmisto. Kohteen energiankulutus saatiin energiaselvityksestä, joka tehtiin Energiajunior 7.1 -ohjelmalla.
Opinnäytetyön vertailtavina lämmitysmuotoina olivat sähkölämmitys, klapi-, hake-, pelletti-, öljylämmitys ja maalämpö. Tulosten perusteella edullisimmaksi lämmitysmuodoksi saatiin hakelämmitys. Tarkasteluissa käytettiin tämän hetkisiä energianhintoja, joten todelliset kustannukset kahdenkymmenen vuoden kuluttua ovat todennäköisesti suuremmat, koska energian hinnankehitys on ollut nousujohteista jo pidemmän aikaa. Lähtötietojen perusteella voidaan olettaa myös, että suurin nousu on sähköllä ja öljyllä. Näiden käyttö tulee kuitenkin laskemaan energiamääräysten myötä, koska uusi luokittelu ei suosi niitä. Kun tarkastellaan sähkön hintatasoa Euroopan näkökulmasta, niin Suomessa se on vielä suhteellisen alhaista.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin lämmityksestä aiheutuvia kustannuksia todelliseen kohteeseen. Tulosten perusteella valittiin kustannuksiltaan edullisimman lämmitysmuodon. Vertailussa huomioitiin rakennus- ja asennuskustannukset sekä käyttökustannuksia kahdenkymmenen vuoden tarkasteluvälillä. Kustannuksien lähteinä olivat tilastokeskuksen ja energiamarkkinaviraston tilastot energian hinnan kehityksestä, tarjouspyynnöt sekä Haahtela-yhtiöiden TAKU-ohjelmisto. Kohteen energiankulutus saatiin energiaselvityksestä, joka tehtiin Energiajunior 7.1 -ohjelmalla.
Opinnäytetyön vertailtavina lämmitysmuotoina olivat sähkölämmitys, klapi-, hake-, pelletti-, öljylämmitys ja maalämpö. Tulosten perusteella edullisimmaksi lämmitysmuodoksi saatiin hakelämmitys. Tarkasteluissa käytettiin tämän hetkisiä energianhintoja, joten todelliset kustannukset kahdenkymmenen vuoden kuluttua ovat todennäköisesti suuremmat, koska energian hinnankehitys on ollut nousujohteista jo pidemmän aikaa. Lähtötietojen perusteella voidaan olettaa myös, että suurin nousu on sähköllä ja öljyllä. Näiden käyttö tulee kuitenkin laskemaan energiamääräysten myötä, koska uusi luokittelu ei suosi niitä. Kun tarkastellaan sähkön hintatasoa Euroopan näkökulmasta, niin Suomessa se on vielä suhteellisen alhaista.