"Byrokratiaa positiivisella otteella" : Työhyvinvointi Kelan Etelä-Pirkanmaan vakuutuspiirissä
Lamminen, Piritta (2013)
Lamminen, Piritta
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052811428
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052811428
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Kelan työntekijöiden kokemuksia työhy-vinvoinnista sekä selvittää oliko eri sukupolvien työhyvinvoinnin kokemuksissa eroja. Tutkimus oli laadultaan kvantitatiivinen, mutta osa aineistosta analysoitiin kvalitatiivi-sin menetelmin. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselylomaketutkimus-ta.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli Kelan Etelä-Pirkanmaan vakuutuspiirin kaikki 78 läsnä olevaa toimihenkilöä. Tutkimuksen lähtökohtana oli professori Marja-Liisa Mankan kehittämä laaja-alainen työhyvinvoinnin malli. Sen mukaan työhyvinvointi muodostuu organisaation, työyhteisön, johtamisen, työn sekä yksilön asenteiden yhteisvaikutukses-ta. Kyselylomaketutkimuksella mitattiin miten toimihenkilöt kokivat työhyvinvoinnin näiden osatekijöiden kautta. Lisäksi työhyvinvoinnin käsitettä lähestyttiin positiivisen psykologian näkökulmasta jonka perusajatuksena on rakentaa työhyvinvointi vahvuuk-sien varaan rakentuvan toiminnan kautta.
Asiasanat: Kela, työhyvinvointi, positiivinen psykologia, eri-ikäiset työntekijät
Tutkimusaineiston mukaan esimiestoimintaan ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä, mutta eri-ikäisillä työntekijöillä on hieman eri käsitys siitä millaista on hyvä johtajuus. Tulok-set osoittavat että vakuutuspiirissä eletään hyvin auttavassa ja kannustavassa ilmapiiris-sä ja vanhempia työntekijöitä kunnioitetaan ja arvostetaan. Kelassa tehdään työtä jonka toimihenkilöt kokevat tärkeäksi ja merkitykselliseksi, he pitävät työstä jota tekevät ja ovat myös halukkaita kehittymään työssään. Nuoret työntekijät kokivat kuitenkin työn henkisesti raskaammaksi kuin muut.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että Etelä-Pirkanmaan toimihenkilöiden työhyvin-vointi on hyvä ja sitä voidaan vielä parantaa panostamalla hyviin esimiestaitoihin. Työntekijät ovat hyvin motivoituneita ja innostuneita työstään ja kokevat että he tekevät työtä jolla on tarkoitus. Vaativa työ kuitenkin koetaan osittain myös henkisesti raskaak-si, varsinkin nuoren työntekijöiden keskuudessa. Myös työntekijöiden halu vaikuttaa enemmän oman työnsä tekemiseen ja tavoitteisiinsa nousi tuloksista esiin.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli Kelan Etelä-Pirkanmaan vakuutuspiirin kaikki 78 läsnä olevaa toimihenkilöä. Tutkimuksen lähtökohtana oli professori Marja-Liisa Mankan kehittämä laaja-alainen työhyvinvoinnin malli. Sen mukaan työhyvinvointi muodostuu organisaation, työyhteisön, johtamisen, työn sekä yksilön asenteiden yhteisvaikutukses-ta. Kyselylomaketutkimuksella mitattiin miten toimihenkilöt kokivat työhyvinvoinnin näiden osatekijöiden kautta. Lisäksi työhyvinvoinnin käsitettä lähestyttiin positiivisen psykologian näkökulmasta jonka perusajatuksena on rakentaa työhyvinvointi vahvuuk-sien varaan rakentuvan toiminnan kautta.
Asiasanat: Kela, työhyvinvointi, positiivinen psykologia, eri-ikäiset työntekijät
Tutkimusaineiston mukaan esimiestoimintaan ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä, mutta eri-ikäisillä työntekijöillä on hieman eri käsitys siitä millaista on hyvä johtajuus. Tulok-set osoittavat että vakuutuspiirissä eletään hyvin auttavassa ja kannustavassa ilmapiiris-sä ja vanhempia työntekijöitä kunnioitetaan ja arvostetaan. Kelassa tehdään työtä jonka toimihenkilöt kokevat tärkeäksi ja merkitykselliseksi, he pitävät työstä jota tekevät ja ovat myös halukkaita kehittymään työssään. Nuoret työntekijät kokivat kuitenkin työn henkisesti raskaammaksi kuin muut.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että Etelä-Pirkanmaan toimihenkilöiden työhyvin-vointi on hyvä ja sitä voidaan vielä parantaa panostamalla hyviin esimiestaitoihin. Työntekijät ovat hyvin motivoituneita ja innostuneita työstään ja kokevat että he tekevät työtä jolla on tarkoitus. Vaativa työ kuitenkin koetaan osittain myös henkisesti raskaak-si, varsinkin nuoren työntekijöiden keskuudessa. Myös työntekijöiden halu vaikuttaa enemmän oman työnsä tekemiseen ja tavoitteisiinsa nousi tuloksista esiin.