VARHAISNUORTEN KOULUTTAJIEN KOULUTUSVALMIUKSIEN PARANTAMINEN PALOKUNTANUORISOTYÖSSÄ
Väätäinen, Sari (2013)
Väätäinen, Sari
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052811344
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052811344
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä on pyritty kehittämään Kouvolan vapaaehtoisen palokunnan nuoriso-osaston kouluttajien ohjausvalmiuksia varhaisnuorten kouluttamisessa. Lisäksi on selvitetty, millaista taitoa ohjaajat tarvitsevat nuorten kanssa toimiessaan ja millaisiksi he kokevat omat ohjausvalmiutensa.
Tarve opinnäytetyöhön syntyi kouluttajien omasta kokemuksesta, jossa varhaisnuorten kouluttaminen koettiin hankalana. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna kuudelle palokuntanuorisotyössä kouluttajana toimivalle. Näiden haastattelujen pohjalta määriteltiin sisällön analyysillä työn keskeiset käsitteet. Näiksi käsitteiksi muodostuivat kouluikäisen kognitiivinen kehitys, oppiminen ja keskittymiskyky sekä kouluikäisen opettaminen ja ohjaus.
Haastatteluista nousi selvästi esille kouluttajien tiedonpuute lasten kehityksestä koulutettaessa 8–10-vuotiasta varhaisnuorta. Samoin pidettiin vaikeana soveltaa koulutuksia, siten että 8–10-vuotias lapsi ymmärtää asiasta tarpeeksi. Kouluttajien tiedolliset puutteet näkyivät selvästi koulutusten järjestämisessä tehden niistä hankalia ja vaikeita. Tarve kouluttajien lisäkoulutukseen näkyy työssä selvästi. Samalla työssä on pyritty luomaan pohja niille asioille, joita vastaisuudessa tulisi painottaa enemmän kouluttajien koulutuksessa.
Tarve opinnäytetyöhön syntyi kouluttajien omasta kokemuksesta, jossa varhaisnuorten kouluttaminen koettiin hankalana. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna kuudelle palokuntanuorisotyössä kouluttajana toimivalle. Näiden haastattelujen pohjalta määriteltiin sisällön analyysillä työn keskeiset käsitteet. Näiksi käsitteiksi muodostuivat kouluikäisen kognitiivinen kehitys, oppiminen ja keskittymiskyky sekä kouluikäisen opettaminen ja ohjaus.
Haastatteluista nousi selvästi esille kouluttajien tiedonpuute lasten kehityksestä koulutettaessa 8–10-vuotiasta varhaisnuorta. Samoin pidettiin vaikeana soveltaa koulutuksia, siten että 8–10-vuotias lapsi ymmärtää asiasta tarpeeksi. Kouluttajien tiedolliset puutteet näkyivät selvästi koulutusten järjestämisessä tehden niistä hankalia ja vaikeita. Tarve kouluttajien lisäkoulutukseen näkyy työssä selvästi. Samalla työssä on pyritty luomaan pohja niille asioille, joita vastaisuudessa tulisi painottaa enemmän kouluttajien koulutuksessa.