Tilitoimiston asiakasyritysten sisäisen laskentatoimen kuukausittaiset raporttitarpeet : CASE: ACC Orlando OY
Tammi, Niina (2013)
Tammi, Niina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052410529
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052410529
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin ACC Orlando Oy:n toimeksiannosta. Yritys otti syksyllä 2012 käyttöönsä uuden raportointipalvelun ja haluaa nyt kartoittaa asiakkaidensa raporttitarpeita, jotta heille osataan tarjota oikeanlaisia raportteja heidän tarpeisiinsa. ACC Orlando hankki uuden Talgraf-raportointijärjestelmän yrityksen toimitusjohtajan halutessa kehittää yrityksen tarjoamia raportteja, etenkin niiden selkeyttä ja graafisuutta.
Taloushallinnon palvelut ovat muuttuneet lakisääteisestä palvelusta enemmän ja uudella tavalla yrittäjää ja yritystä hyödyttäviksi palveluiksi. Taloushallinnon palveluita tarjoavilla yrityksillä on nyt vastuu asiakkaiden todellisten tarpeiden tiedostamisesta, näiden tarpeiden täyttämisestä ja kenties jopa niiden ylittämisestä. Se mikä asiakkaille riitti 20 vuotta sitten, ei enää riitä ja tilitoimiston tulee kehittää palveluitaan niin, että se erottuu kilpailijoistaan.
Tutkimusongelmana opinnäytetyössä oli asiakkaiden kuukausittaiset raportointitarpeet. Tutkimusongelmaa purettiin selvittämällä, seuraavatko asiakasyritykset omaa tuloskehitystään, tarvitsevatko he perusraporttien (tase, tuloslaskelma ja pääkirja) lisäksi muita raportteja, mitä he toivovat raporttien ulkoasulta ja ovatko he valmiita maksamaan näistä raporteista. Ennen tutkimustuloksia työssä käydään teorian avulla läpi sisäisen raportoinnin merkitystä ja tehtäviä sekä tarkennetaan tutkimuksen kyselyssä kysyttyjä raportteja ja niiden tehtäviä. Lisäksi työssä kuvataan uuden palvelun tuotteistamisen prosessi, sillä uuden palvelun menestyksekästä myyntiä varten uusi palvelu tulee tuotteistaa. Tärkeimmät tuotteistamisen vaiheet liittyvät palvelun sisäiseen ja ulkoiseen markkinointiin.
Asiakkaiden tarpeet kartoitettiin käyttämällä kvantitatiivista tutkimusta. Empiriaosuuden tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen lomakekysely. Kysely toteutettiin käyttämällä sähköistä kyselyä ja tietokoneavusteista puhelinhaastattelua. Tutkimuksen näyte koostui 100 asiakasyrityksestä. Sähköinen kysely lähetettiin 95 asiakasyritykselle ja puhelinhaastatteluun valittiin viisi yritystä. Sähköisen kyselyn saaneet eivät olleet tutustuneet uusiin raporttimalleihin, mutta puhelinhaastateltavat olivat saaneet uusia malliraportteja. Tästä syystä sähköinen kysely ja puhelinhaastattelu erosivat hiukan toisistaan. Kyselytutkimuksen kokonaisvastausprosentiksi tuli 26,0 prosenttia. Tuloksista havaittiin, että suurimmalla osalla vastaajista on perusraporttien lisäksi tarpeita muille raporteille. Vain 23,1 prosenttia vastaajista ilmoitti, että heillä ei ole mitään muita tarpeita kuin perusraportit.
Työn tuloksena syntyi uuteen raportointipalveluun ja sen tuotteistamiseen liittyviä kehitysehdotuksia. Tärkeimpinä johtopäätöksinä todettiin, että toimeksiantajan tulee keskittyä räätälöityihin raporttipaketteihin ja ennen kaikkea yrityksen tulee keskittyä nyt uuden raportointipalvelun sisäiseen ja ulkoiseen markkinointiin, jotta uusi palvelu saadaan tuotteistettua ja markkinoitua menestyksekkäästi.
Taloushallinnon palvelut ovat muuttuneet lakisääteisestä palvelusta enemmän ja uudella tavalla yrittäjää ja yritystä hyödyttäviksi palveluiksi. Taloushallinnon palveluita tarjoavilla yrityksillä on nyt vastuu asiakkaiden todellisten tarpeiden tiedostamisesta, näiden tarpeiden täyttämisestä ja kenties jopa niiden ylittämisestä. Se mikä asiakkaille riitti 20 vuotta sitten, ei enää riitä ja tilitoimiston tulee kehittää palveluitaan niin, että se erottuu kilpailijoistaan.
Tutkimusongelmana opinnäytetyössä oli asiakkaiden kuukausittaiset raportointitarpeet. Tutkimusongelmaa purettiin selvittämällä, seuraavatko asiakasyritykset omaa tuloskehitystään, tarvitsevatko he perusraporttien (tase, tuloslaskelma ja pääkirja) lisäksi muita raportteja, mitä he toivovat raporttien ulkoasulta ja ovatko he valmiita maksamaan näistä raporteista. Ennen tutkimustuloksia työssä käydään teorian avulla läpi sisäisen raportoinnin merkitystä ja tehtäviä sekä tarkennetaan tutkimuksen kyselyssä kysyttyjä raportteja ja niiden tehtäviä. Lisäksi työssä kuvataan uuden palvelun tuotteistamisen prosessi, sillä uuden palvelun menestyksekästä myyntiä varten uusi palvelu tulee tuotteistaa. Tärkeimmät tuotteistamisen vaiheet liittyvät palvelun sisäiseen ja ulkoiseen markkinointiin.
Asiakkaiden tarpeet kartoitettiin käyttämällä kvantitatiivista tutkimusta. Empiriaosuuden tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen lomakekysely. Kysely toteutettiin käyttämällä sähköistä kyselyä ja tietokoneavusteista puhelinhaastattelua. Tutkimuksen näyte koostui 100 asiakasyrityksestä. Sähköinen kysely lähetettiin 95 asiakasyritykselle ja puhelinhaastatteluun valittiin viisi yritystä. Sähköisen kyselyn saaneet eivät olleet tutustuneet uusiin raporttimalleihin, mutta puhelinhaastateltavat olivat saaneet uusia malliraportteja. Tästä syystä sähköinen kysely ja puhelinhaastattelu erosivat hiukan toisistaan. Kyselytutkimuksen kokonaisvastausprosentiksi tuli 26,0 prosenttia. Tuloksista havaittiin, että suurimmalla osalla vastaajista on perusraporttien lisäksi tarpeita muille raporteille. Vain 23,1 prosenttia vastaajista ilmoitti, että heillä ei ole mitään muita tarpeita kuin perusraportit.
Työn tuloksena syntyi uuteen raportointipalveluun ja sen tuotteistamiseen liittyviä kehitysehdotuksia. Tärkeimpinä johtopäätöksinä todettiin, että toimeksiantajan tulee keskittyä räätälöityihin raporttipaketteihin ja ennen kaikkea yrityksen tulee keskittyä nyt uuden raportointipalvelun sisäiseen ja ulkoiseen markkinointiin, jotta uusi palvelu saadaan tuotteistettua ja markkinoitua menestyksekkäästi.