"Mehän leikitään me lapset ja ne aikuiset tekkee töitä" : Lasten kokemuksia esikoulun leikkimaailmasta
Kumpulainen, Jonna; Kauppinen, Anja (2009)
Kumpulainen, Jonna
Kauppinen, Anja
Savonia-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912117741
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912117741
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin lasten mielipiteitä esikoulun leikkimahdollisuuksista. Tutkimusta varten haastattelimme 23 Paloisten päiväkodin esikoululaista. Tavoitteena oli saada lapsen ääni kuuluville, antaa lapselle kokemus omasta subjektiudestaan, sekä tuottaa päiväkodille tietoa, jonka perusteella he voivat kehittää toimintaansa.
Tutkimus oli kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla ja se analysoitiin sisällön analyysillä. Kysymykset rajattiin koskemaan leikkiä. Teemahaastattelurunko rakentui kontekstuaalisen kasvun teorian pohjalle. Haastattelurunko jaettiin teorian mukaisesti koskemaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuympäristöä.
Leikkiessään vertaisryhmässä lapsi vahvistaa omaa subjektiuttaan, oppii uudenlaisia taitoja ja saa erilaisia tunnekokemuksia. Tutkimuksen tuloksissa nousikin eniten esille sosiaaliset vuorovaikutussuhteet sekä niiden merkitys lapsen viihtymiselle ja hänen kehitykselleen. Tutkimuksesta Paloisten päiväkoti sai palautetta toiminnastaan lapsilta itseltään. Tutkimus palveleekin hyvin juuri tätä päiväkotia. Tuloksista saa yleistä tietoa lasten arvostuksen ja kiinnostuksen kohteista, mutta jokaisen lapsen yksilöllisyyden takia ne eivät välttämättä ole suoraan sovellettavissa kaikkiin päiväkoteihin.
Samanlaisia tutkimuksia tulisi tehdä myös muissakin päiväkodeissa, jotta lapsi saa kokemuksen omasta tärkeydestään sekä mahdollisuuden vaikuttaa elämäänsä. Lasten leikkiä voisi tutkia myös muilla tavoilla, kuten havainnoimalla leikissä syntyvää vuorovaikutusta. Tutkimusta voisi myös laajentaa koskemaan koko esikoulua, ei pelkästään leikkiä.
Tutkimus oli kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla ja se analysoitiin sisällön analyysillä. Kysymykset rajattiin koskemaan leikkiä. Teemahaastattelurunko rakentui kontekstuaalisen kasvun teorian pohjalle. Haastattelurunko jaettiin teorian mukaisesti koskemaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuympäristöä.
Leikkiessään vertaisryhmässä lapsi vahvistaa omaa subjektiuttaan, oppii uudenlaisia taitoja ja saa erilaisia tunnekokemuksia. Tutkimuksen tuloksissa nousikin eniten esille sosiaaliset vuorovaikutussuhteet sekä niiden merkitys lapsen viihtymiselle ja hänen kehitykselleen. Tutkimuksesta Paloisten päiväkoti sai palautetta toiminnastaan lapsilta itseltään. Tutkimus palveleekin hyvin juuri tätä päiväkotia. Tuloksista saa yleistä tietoa lasten arvostuksen ja kiinnostuksen kohteista, mutta jokaisen lapsen yksilöllisyyden takia ne eivät välttämättä ole suoraan sovellettavissa kaikkiin päiväkoteihin.
Samanlaisia tutkimuksia tulisi tehdä myös muissakin päiväkodeissa, jotta lapsi saa kokemuksen omasta tärkeydestään sekä mahdollisuuden vaikuttaa elämäänsä. Lasten leikkiä voisi tutkia myös muilla tavoilla, kuten havainnoimalla leikissä syntyvää vuorovaikutusta. Tutkimusta voisi myös laajentaa koskemaan koko esikoulua, ei pelkästään leikkiä.