Valmistuvien terveydenhoitajien valmiuksia ottaa puheeksi asiakkaan alkoholin käyttö

Abstract

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin valmistuvien terveydenhoitajien valmiuksia ottaa puheeksi asiakkaan alkoholin käyttö sekä tutkittiin strukturoitujen AUDIT-kyselyn ja ADSUME- päihdemittarin käyttöä ja tuntemusta terveydenhoitajaopiskelijoiden keskuudessa. Lisäksi tutkittiin valmistuvien terveydenhoitajien kykyä haastatella asiakasta ja tyytyväisyyttä koulutuksen antamiin valmiuksiin ottaa puheeksi alkoholin käyttö. Opinnäytetyön aihe tilattiin PAKKA – hankkeelta.

Opinnäytetyön tutkimusstrategiaksi valittiin määrällinen eli kvantitatiivinen lähestymistapa. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, joka sisälsi muutaman avoimen kysymyksen. Aineiston keruu toteutettiin luokkahuoneessa kontrolloidusti keväällä 2012. Mukana oli nuoriso- ja aikuisasteen valmistuvia terveydenhoitajaopiskelijoita Satakunnan ammattikorkeakoulusta. Vastaajia oli yhteensä 46 ja vastausprosentti oli 100. Tulokset käsiteltiin Tixel- ja Word- ohjelmilla.

Tutkimuksen perusteella yli puolet opiskelijoista aloittaisi keskustelun asiakkaan alkoholin käytöstä avoimella kysymyksellä. Vastaajista suurin osa oli aikaisemmin käyttänyt AUDIT- kyselyä, mutta tutkimustulosten mukaan sitä ei osattu kohdistaa oikeisiin ikäryhmiin. Nuorille tarkoitettua ADSUME- päihdemittaria oli käyttänyt vain alle puolet vastaajista. Terveydenhoitajakoulutukseen toivottiin enemmän keskusteluharjoituksia alkoholin käytöstä ja asiakkaan kohtaamisesta. Lisäksi koettiin tarvetta saada tietoa vertaistukiryhmistä, hoitopoluista ja työvälineistä, joiden avulla asiakas voisi seurata omaa juomistaan. Näyttää siltä, että alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja varhaiseen puuttumiseen tulee panostaa jatkossa enemmän, jotta ihmisten päihteettömiä elintapoja voidaan edistää.

The purpose of this thesis was to find out graduated health care students readiness to bring up alcohol drinking and to study using alcohol drinking screening tools and knowledge among health care students. As well was to find out health care students satisfaction given intelligence and ability to bring about clients alcohol drinking dur-ing education. The thesis has ordered from PAKKA – project.

The research strategy chosen for the study was a quantitative approach. The material was gathered using a semi-structured questionnaire which included a number of open questions. Data collection was carried out in a controlled class room in spring 2012. Participants included students from juvenile and adult grades in Satakunta University of Applied Sciences. There were 46 respondents, i.e. 100%. The results of the study were processed with Tixel and Word programs.

According to the findings over a half of the students would open the discussion of the client´s alcohol use with an open question. The majority of the respondents had used the AUDIT-survey but did not know how to focus it on the correct age groups. Only a half of the respondents had used the ADSUME-drug indicator intended for young subjects. More training in discussion of alcohol use and confrontation with clients was felt desirable in health education. A need was also felt for information on peer group support, treatment processes and tools enabling clients to follow their own drinking. It would appear that recognition of the early stages of alcohol abuse and timely intervention call for more effort in the future in order to promote life styles free of intoxicants.