Kotihoidon asiakkaan kotiutumisprosessin kehittäminen

Abstract

Asiakkaan kotiutuminen on laaja-alainen prosessi, joka onnistuessaan edesauttaa asiakkaan pärjäämistä kotona. Kotiutumisprosessin tulee perustua kokonaisvaltaiseen arviointiin ja asiakaslähtöiseen suunnitelmaan. Hoidon jatkuvuus on osa kotiutumisprosessia, joka varmistetaan huolellisella tiedottamisella. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää kotihoitopotilaan hoitoketjua eri yksiköiden välillä JIK- peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän terveyskeskuksissa. Tavoitteena oli mallintaa kotiutumisprosessi ja luoda hyviä asiakaslähtöisiä yhteistyökäytäntöjä eri yksiköiden välille.

Alkutilanteen kartoitus tehtiin selvittämällä kotiutumiskokemuksia. Vuodeosastolta kotiutuville jaettiin asiakaskyselyjä, 15 kyselystä palautui kahdeksan. Kurikan terveyskeskuksen eri työyksiköistä koottiin kehittämisryhmä, jossa oli kuusi osallistujaa. Ryhmällä oli merkittävä osuus kotiutumisprosessin kehittämisessä ja hyvien yhteistyökäytäntöjen luomisessa. Kehittämistyö toteutettiin soveltamalla toimintatutkimusta ja hyödyntämällä osallistavia ja luovia menetelmiä, kuten SWOT-analyysia ja pyramidiharjoitusta. Lisäksi aineistona oli havainnointipäiväkirja ja ryhmän tuottama materiaali. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällön analyysi-menetelmää.

Kehittämistyö koostui kolmesta osaprosessista. Ensimmäisessä prosessissa tarkasteltiin kirjaamista, moniammatillista yhteistyötä ja kotiutumissuunnitelmaa. Toinen prosessi tuotti koonti-listan hyvistä yhteistyökäytännöistä kotiutumisen eri vaiheissa. Kolmannen prosessin tuotoksena syntyi kuvio asiakkaan etenemistä organisaation hoitoketjussa. Kehittämistyö osoitti, että tiedonkulku ja huolellinen kirjaaminen sekä riittävän aikainen kotiutuksen suunnittelu ovat edellytys onnistuneelle kotiutumiselle.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että hyvät yhteistyökäytännöt ja kotiutumisprosessin mallinnus auttavat henkilöstöä huomioimaan kotiutumiseen liittyviä asioita niin asiakkaan kuin hoitajan näkökulmasta. Kehittämistyö toimi käynnistäjänä muutokseen, jonka konkreettinen hyöty jää nähtäväksi. Kehittämistyömme tuloksia on tarkoitus hyödyntää JIK-alueen terveyskeskuksissa.

To discharge a client home from hospital is an extensive process, which if successful, helps the client to get better along at home. The discharge process should be based on careful and comprehensive evaluation and customer oriented plan. The continuity of care is part of the discharge process, and it must be secured with studious information. This thesis is an advanced study, designated to improve the care pathway of domiciliary care patients among different units of JIK health centers. Our goal was to create a model for the discharge process and provide good client-oriented co-operation standards between different units.

Our baseline survey was carried out by resolving different discharge experiences. Patients who were discharged from the ward were given customer surveys, out of 15 question forms 8 were returned back. A development group of six people was set up from different units of Kurikka health center. That group had a significant part in developing the discharge process and creating good co-operation practices. Development work was carried out by applying functioning research and by using creating methods, like SWOT analysis and pyramid skills. As additional material, there was an observation diary and the material produced by the group. Analysis was used when analyzing the material. The development work consisted of three process parts. Recognition, multi professional co-operation and discharge plan was studied in the first part. The second part generated a list of good co-operation practices in different phases of the discharge process. The result of the third part was a pattern showing a client proceeding with the care pathway of the organization. The development work indicated that the flow of information, careful record keeping and a discharge plan made early enough are requirements for a successful home coming from hospital.

Based on the results, it can be stated that good co-operation practices and creating a model of discharge process helps the personnel to consider different matters about clients going home from clients’ point of view as well as nurses’ point of view. This development work acted as a catalyst for the change that will show us the substantial benefits later on. The results of this development work should be used in health centers of JIK area.