Viemärien uudistusmenetelmät : Asianosaisten kanta ja menetelmien käytön kannattavuus
Seijesvirta, Jani (2013)
Seijesvirta, Jani
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2013
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305219806
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305219806
Tiivistelmä
Suuri osa Suomen asuntokannasta alkaa tulla siihen, että viemärijärjestelmät tulevat käyttöikänsä päähän ja ne tulisi peruskorjata. Perinteisen putkiremontin rinnalle tulleet viemärien uudistusmenetelmät ovat Suomessa verrattain uusia, eikä niistä ole vielä pitkäaikaisia kokemuksia. Muualla Euroopassa, esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa, menetelmiä on käytetty jo pidempään.
Opinnäytetyön tavoitteena oli toimia hyödyllisenä tietolähteenä taloyhtiöille, joilla putkiremontti on ajankohtainen asia. Tarkoitus on selvittää, onko pinnoitus- ja sukitusmenetelmien käyttö kannattavaa. Työssä tutkittiin vakuutusyhtiöiden kantaa menetelmien pitkäaikaiskestävyyteen ja heidän käytäntöjään uudistusmenetelmillä saneerattujen viemäreiden vuotovahinkojen korvattavuuteen. Vastauksia saatiin myös kahdelta ruotsalaiselta vakuutusyhtiöltä. Lisäksi hankittiin tietoa isännöitsijöiden, taloyhtiöiden, sekä konsulttien ja muiden asianosaisten kokemuksista uudistusmenetelmiin liittyen. Tutkimus tapahtui pääasiassa sähköpostiviestein. Lisäksi haastateltiin sekä vakuutusyhtiön edustajaa että rakennuttajakonsulttia. Työ rajattiin koskemaan vain kerrostalojen sisäisiä viemärilinjoja, eikä esimerkiksi käyttövesiputkien pinnoituksiin otettu kantaa.
Vakuutusyhtiöiden kannat uudistusmenetelmiä kohtaan olivat vaihtelevia, viemäriputkia ei useimmiten uskallettu käsitellä kuin uusia. Huomattiin kuitenkin, että yhtäkään vuotovahinkoa ei ollut tullut ilmi urakoiden jälkeen ja vakuutusyhtiöt luultavasti alkavat yhtenäistää käytäntöjään tulevaisuudessa. Tuloksena huomattiin myös, että pinnoitus- ja sukitusmenetelmistä ei ole paljonkaan mielipiteitä tai ohjeistuksia virallisilta tahoilta tai valtion elimiltä. Suurimmalla osalla markkinoilla olevista menetelmistä on kuitenkin VTT:n sertifikaatti, jossa uudistettujen putkien käyttöiäksi voidaan arvioida jopa 40–50 vuotta.
Menetelmiä käytetään yhä enemmän ja enemmän, joten asenteet tulevat varmasti tulevaisuudessa muuttumaan, kunhan urakoitsijat vain hoitavat työnsä hyvin.
Opinnäytetyön tavoitteena oli toimia hyödyllisenä tietolähteenä taloyhtiöille, joilla putkiremontti on ajankohtainen asia. Tarkoitus on selvittää, onko pinnoitus- ja sukitusmenetelmien käyttö kannattavaa. Työssä tutkittiin vakuutusyhtiöiden kantaa menetelmien pitkäaikaiskestävyyteen ja heidän käytäntöjään uudistusmenetelmillä saneerattujen viemäreiden vuotovahinkojen korvattavuuteen. Vastauksia saatiin myös kahdelta ruotsalaiselta vakuutusyhtiöltä. Lisäksi hankittiin tietoa isännöitsijöiden, taloyhtiöiden, sekä konsulttien ja muiden asianosaisten kokemuksista uudistusmenetelmiin liittyen. Tutkimus tapahtui pääasiassa sähköpostiviestein. Lisäksi haastateltiin sekä vakuutusyhtiön edustajaa että rakennuttajakonsulttia. Työ rajattiin koskemaan vain kerrostalojen sisäisiä viemärilinjoja, eikä esimerkiksi käyttövesiputkien pinnoituksiin otettu kantaa.
Vakuutusyhtiöiden kannat uudistusmenetelmiä kohtaan olivat vaihtelevia, viemäriputkia ei useimmiten uskallettu käsitellä kuin uusia. Huomattiin kuitenkin, että yhtäkään vuotovahinkoa ei ollut tullut ilmi urakoiden jälkeen ja vakuutusyhtiöt luultavasti alkavat yhtenäistää käytäntöjään tulevaisuudessa. Tuloksena huomattiin myös, että pinnoitus- ja sukitusmenetelmistä ei ole paljonkaan mielipiteitä tai ohjeistuksia virallisilta tahoilta tai valtion elimiltä. Suurimmalla osalla markkinoilla olevista menetelmistä on kuitenkin VTT:n sertifikaatti, jossa uudistettujen putkien käyttöiäksi voidaan arvioida jopa 40–50 vuotta.
Menetelmiä käytetään yhä enemmän ja enemmän, joten asenteet tulevat varmasti tulevaisuudessa muuttumaan, kunhan urakoitsijat vain hoitavat työnsä hyvin.