Maahanmuutajanaisiin Kohdistuva Väkivalta
Naghedi Baradaran, Maryam; Veräjänkorva, Irene; Helenius, Nga (2012)
Naghedi Baradaran, Maryam
Veräjänkorva, Irene
Helenius, Nga
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012110714994
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012110714994
Tiivistelmä
Naghedi,Maryam; Helenius, Nga & Veräjänkorva, Irene. Maahanmuuttajanaisiin Kohdistuva Väkivalta. Helsinki, Syksy 2012, 32 s., 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitaja (AMK).
Tämä työ käsittelee Somalitaustaisia maahanmuuttajanaisiin kohdistuva väki-valtaa. Työn tavoite on tehdä monnikulttuurillinen näkökulma ja perheen hyvinvointia lisäävä kehittämistehtävän. Työn tarkoitus on luoda foorumi missä nämä naiset voivat avoimesti keskustella parisuhdeväkivallasta ja rohkaista heitä hakemaan apua jos tarve esiintyy. Tämä työ on tehty yhteistyössä LOP- hankeen kanssa eli Lapsen Oikeus Palveluihin. LOP-hanke pyrkii alueellisen pilotin avulla mallintamaan lapsiperhepalveluiden toimijoiden yhteistä ehkäisevän työn toimintamallia Matinkylässä.
Tämä työn teoriaa käsittelee monipuolisesti lähi- ja parisuhdeväkivallan muo-dot, syyt ja seuraukset. Käydään läpi myös väkivallan ehkäisyn kolmea tasoa, työkalut väkivallan ehkäisemiseen ja terveydenedistämisen näkökulma parisuhdeväkivallasta.
Tämä on toiminnallinen työ jossa käytetään osallistava ryhmätoiminnallinen menetelmää terveyden edistämisessä. Osallistava menetelmä on kumulatiivi-nen oppimisprosessi, jossa tietoa ja ymmärrystä saadaan monilla eri tavoilla. Ryhmässä keskustellaan asioista, jolloin asioiden monimutkaisuus ja monipuolisuus tulevat esille, kyseessä ei ole vain tiedon jakaminen ja vastaanottaminen. Ryhmätoiminnan lisäksi käytettiin lyhyt kysely keskustelu sisällön hyödyn arvioimiseksi. Keskustelutuokion onnistumisen arvioimiseksi käytettiin arviointilomaketta. Kohderyhmäksi valittiin vuoden sisään Suomeen muuttaneet maahanmuuttajataustaisia perheiden äitejä. Tämä kohderyhmän valinta perustui neuvolan asiakkuuteen.
Kolmestatoista kutsutuista naisista, viisi osallistuivat ryhmätoimintaan. Mukana oli myös tulkki ja LOP-hankeen edustaja. Keskeisiä tuloksia ryhmäkeskustellusta ja kyselystä pääteltiin että naisilla on hyvä käsitys lähi- ja parisuhdeväkivallasta. Naisten elinympäristössä ei kuitenkaan esiinny väkivaltaa mutta naiset toivovat että terveydenhuollossa kysyttäisi väkivallasta.
Runsas positiivisen palautteen myötä pääteltiin että ryhmätoiminnallinen menetelmän käyttö terveyden edistämisessä on hyödyllinen työkalu terveydenhuoltoammattilaisille.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitaja (AMK).
Tämä työ käsittelee Somalitaustaisia maahanmuuttajanaisiin kohdistuva väki-valtaa. Työn tavoite on tehdä monnikulttuurillinen näkökulma ja perheen hyvinvointia lisäävä kehittämistehtävän. Työn tarkoitus on luoda foorumi missä nämä naiset voivat avoimesti keskustella parisuhdeväkivallasta ja rohkaista heitä hakemaan apua jos tarve esiintyy. Tämä työ on tehty yhteistyössä LOP- hankeen kanssa eli Lapsen Oikeus Palveluihin. LOP-hanke pyrkii alueellisen pilotin avulla mallintamaan lapsiperhepalveluiden toimijoiden yhteistä ehkäisevän työn toimintamallia Matinkylässä.
Tämä työn teoriaa käsittelee monipuolisesti lähi- ja parisuhdeväkivallan muo-dot, syyt ja seuraukset. Käydään läpi myös väkivallan ehkäisyn kolmea tasoa, työkalut väkivallan ehkäisemiseen ja terveydenedistämisen näkökulma parisuhdeväkivallasta.
Tämä on toiminnallinen työ jossa käytetään osallistava ryhmätoiminnallinen menetelmää terveyden edistämisessä. Osallistava menetelmä on kumulatiivi-nen oppimisprosessi, jossa tietoa ja ymmärrystä saadaan monilla eri tavoilla. Ryhmässä keskustellaan asioista, jolloin asioiden monimutkaisuus ja monipuolisuus tulevat esille, kyseessä ei ole vain tiedon jakaminen ja vastaanottaminen. Ryhmätoiminnan lisäksi käytettiin lyhyt kysely keskustelu sisällön hyödyn arvioimiseksi. Keskustelutuokion onnistumisen arvioimiseksi käytettiin arviointilomaketta. Kohderyhmäksi valittiin vuoden sisään Suomeen muuttaneet maahanmuuttajataustaisia perheiden äitejä. Tämä kohderyhmän valinta perustui neuvolan asiakkuuteen.
Kolmestatoista kutsutuista naisista, viisi osallistuivat ryhmätoimintaan. Mukana oli myös tulkki ja LOP-hankeen edustaja. Keskeisiä tuloksia ryhmäkeskustellusta ja kyselystä pääteltiin että naisilla on hyvä käsitys lähi- ja parisuhdeväkivallasta. Naisten elinympäristössä ei kuitenkaan esiinny väkivaltaa mutta naiset toivovat että terveydenhuollossa kysyttäisi väkivallasta.
Runsas positiivisen palautteen myötä pääteltiin että ryhmätoiminnallinen menetelmän käyttö terveyden edistämisessä on hyödyllinen työkalu terveydenhuoltoammattilaisille.