Perehdyttämisen kehittämistarpeet perehdyttämisestä vastaavien näkökulmasta : Case: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Parviainen, Hanna (2013)
Parviainen, Hanna
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305209759
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305209759
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää perehdyttäjien kehittämistarpeita ja -ideoita sekä esittää niihin pohjautuvia toimenpide-ehdotuksia perehdyttämisen ja perehdyttäjien aseman parantamiseksi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Jyväskylän toimipisteessä. Tutkimuksen tarkempana tehtävänä oli saada yksityiskohtaista tietoa perehdyttäjien tehtävistä, näkemyksistä sekä heidän käytössään olevista apuvälineistä.
Tutkimuksen tietoperusta koostettiin katsauksesta alan kirjallisuuteen, ja empiirinen osuus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Opinnäytetyön aineisto kerättiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä työskenteleviltä neljältä osastonhoitajalta, jotka vastaavat sairaanhoitajien perehdyttämisestä osastoillaan. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelurungon avulla, ja aineisto teemoiteltiin sisällönanalyysin periaatteiden mukaan.
Tuloksissa tunnistettiin lukuisia perehdyttämisprosessin kehittämistarpeita sekä -ideoita siitä, kuinka perehdyttämistä olisi mahdollista kehittää. Pohdinnassa ja johtopäätöksissä esitellään Keski-Suomen sairaanhoitopiirille soveltuvia konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla perehdyttämisestä saataisiin tehokkaampaa. Näin saataisiin myös parannettua perehdyttäjien asemaa. Keski-Suomen sairaanhoitopiirille suositellaan esimerkiksi henkilökohtaisten perehdyttämissuunnitelmien luomista uusille työntekijöille yksilöllisten osaamiskartoitusten avulla. Toimenpide-ehdotuksina esitetään myös ehdotuksia konkreettisista hankinnoista, joiden avulla perehdyttäjien tehtävää voisi helpottaa ja tehostaa.
Tutkimuksen lopussa tuodaan esiin ehdotuksia jatkotutkimusaiheista. Jatkossa aihetta voisi tarkastella muun muassa toimintatutkimuksella, jolla saataisiin tärkeää tietoa mahdollisten toimenpiteiden, muutosten ja parannusten vaikutuksista perehdyttämiseen.
Tutkimuksen tietoperusta koostettiin katsauksesta alan kirjallisuuteen, ja empiirinen osuus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Opinnäytetyön aineisto kerättiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä työskenteleviltä neljältä osastonhoitajalta, jotka vastaavat sairaanhoitajien perehdyttämisestä osastoillaan. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelurungon avulla, ja aineisto teemoiteltiin sisällönanalyysin periaatteiden mukaan.
Tuloksissa tunnistettiin lukuisia perehdyttämisprosessin kehittämistarpeita sekä -ideoita siitä, kuinka perehdyttämistä olisi mahdollista kehittää. Pohdinnassa ja johtopäätöksissä esitellään Keski-Suomen sairaanhoitopiirille soveltuvia konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla perehdyttämisestä saataisiin tehokkaampaa. Näin saataisiin myös parannettua perehdyttäjien asemaa. Keski-Suomen sairaanhoitopiirille suositellaan esimerkiksi henkilökohtaisten perehdyttämissuunnitelmien luomista uusille työntekijöille yksilöllisten osaamiskartoitusten avulla. Toimenpide-ehdotuksina esitetään myös ehdotuksia konkreettisista hankinnoista, joiden avulla perehdyttäjien tehtävää voisi helpottaa ja tehostaa.
Tutkimuksen lopussa tuodaan esiin ehdotuksia jatkotutkimusaiheista. Jatkossa aihetta voisi tarkastella muun muassa toimintatutkimuksella, jolla saataisiin tärkeää tietoa mahdollisten toimenpiteiden, muutosten ja parannusten vaikutuksista perehdyttämiseen.