Selailtava kuvasommitelma
Kaarna, Jasper (2013)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Kaarna, Jasper
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305169003
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305169003
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni käsittelee valokuvakirjan rakentamista. Tutkimuksen pääpaino on sommitelman ja kertomuksellisuuden luomisessa ja niihin liittyvissä keinoissa. Produktio-osana syntyy uusi Helsinki-aiheinen kuvakirja, jossa on harkittu sommitelma, rytmi ja sisäinen narratiivi. Lähestyn asiaa ensin teoreettisesti, sitten käytännönläheisemmin.
Teoriaosiossa esittelen muutaman produktioni kannalta keskeisen merkitysten syntymiseen ja postmoderniin kulttuurintutkimukseen liittyvän peruskäsitteen - denotaatio, konnotaatio, myytti ja karnevalismi – sekä esittelen Peircen erittelemät kolme reaktiota, jotka kuva voi katsojassa aiheuttaa: firstness, secondness ja thirdness. Semiotiikkaan ja kulttuurintutkimukseen en paneudu kovin syvällisesti; tarkoitus on kartoittaa muutamia peruskäsitteitä vain niiltä osin kuin produktion ymmärtämisen osalta on tarpeen.
Käytännöllisessä osassa käyn läpi sitä, miten kuvat ja teksti tulee käytännössä sivuille asettaa. Helsinki-kirjani rakentuu Josef Müller-Brockmannin oppien mukaiselle gridille. Kuvien asettelussa ja taitossa sovellan klassisia sommittelun keinoja, mm. staattisuutta, dynaamisuutta, symmetriaa, kontrastia ja rytmiä. Lisäksi käyn lyhyesti läpi kuvan ja tekstin vuoropuhelua, typografiaa ja InDesignin käyttöä pääasiallisena työvälineenäni.
Produktioni vertailukohteena ja osittaisena esikuvana käytän neljää Helsinki- ja Suomi-aiheista kuvakirjaa, jotka ovat Jouko Lehtolan ja Stefan Bremerin toimittama Stadin nuoret (2000), Stefan Bremerin Helsinki (2012), Katja & Wenzel Hagelstamin Hetki Helsingissä (2007) ja Lauri Erikssonin Suomi Pictures (2001).
Teoriaosiossa esittelen muutaman produktioni kannalta keskeisen merkitysten syntymiseen ja postmoderniin kulttuurintutkimukseen liittyvän peruskäsitteen - denotaatio, konnotaatio, myytti ja karnevalismi – sekä esittelen Peircen erittelemät kolme reaktiota, jotka kuva voi katsojassa aiheuttaa: firstness, secondness ja thirdness. Semiotiikkaan ja kulttuurintutkimukseen en paneudu kovin syvällisesti; tarkoitus on kartoittaa muutamia peruskäsitteitä vain niiltä osin kuin produktion ymmärtämisen osalta on tarpeen.
Käytännöllisessä osassa käyn läpi sitä, miten kuvat ja teksti tulee käytännössä sivuille asettaa. Helsinki-kirjani rakentuu Josef Müller-Brockmannin oppien mukaiselle gridille. Kuvien asettelussa ja taitossa sovellan klassisia sommittelun keinoja, mm. staattisuutta, dynaamisuutta, symmetriaa, kontrastia ja rytmiä. Lisäksi käyn lyhyesti läpi kuvan ja tekstin vuoropuhelua, typografiaa ja InDesignin käyttöä pääasiallisena työvälineenäni.
Produktioni vertailukohteena ja osittaisena esikuvana käytän neljää Helsinki- ja Suomi-aiheista kuvakirjaa, jotka ovat Jouko Lehtolan ja Stefan Bremerin toimittama Stadin nuoret (2000), Stefan Bremerin Helsinki (2012), Katja & Wenzel Hagelstamin Hetki Helsingissä (2007) ja Lauri Erikssonin Suomi Pictures (2001).