Toimittaja, data tarinaksi : datajournalismi uutistoimituksen työkalupakkiin
Koskenranta, Riikka (2013)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305179158
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305179158
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutustuttaa pieniä uutistoimituksia datajournalismin tekemiseen. Datajournalismilla tarkoitetaan journalistista prosessia, jossa laajoja tietoaineistoja yhdistelemällä, analysoimalla ja visualisoimalla tuotetaan uutisia. Teen opinnäytetyön työnantajani Suomen Yrittäjien Sypoint Oy:n toimeksiannosta. Opinnäytteen viitekehyksenä on toteutettu kehittämishanke Suomen Yrittäjien toimituksessa. Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen. Tutkimuksessa on syvennetty tutkimuskirjallisuudesta esiin nousseita asioita asiantuntijahaastatteluilla. Kehittämishankkeen menetelmänä on toimintatutkimus. Opinnäytetyössä analysoidaan kehittämishankkeessa toteutetun datajournalismijutun onnistumiset ja epäonnistumiset. Kehittämishanketta on arvioitu oppimisen ja tulosten näkökulmasta.
Datajournalismilla on annettavaa tänä päivänä, kun uutismediat etsivät uusia tapoja esittää juttuja verkossa ja hyödyntää digitaalisen alustan tuomat mahdollisuudet. Aiempien datajournalismia koskevien selvitysten ja asiantuntijahaastatteluiden perusteella toimituskunta tarvitsee monipuolisesti oppia datajournalismin tekemiseen. Tähän tarpeeseen opinnäytetyö osaltaan vastaa. Mediataloille datajournalismi kannattaa myös siksi, että datavisualisoinnit keräävät huomiota pitkän aikaa, ns. pitkä häntä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että päätoimittajien kannattaa motivoida toimituskuntaansa korostamalla sitä, että datajournalismissakin juttu on se pääasia. Taidot ja työkalut ovat opetettavissa ja uutisvainu on kaiken a ja o.
On todennäköistä, että toimittaja, jolla on ammattitaito tehdä datajournalismia, on edullisemmassa asemassa työmarkkinoilla. Tuloksista ilmeni, että suunnitelmallisuus alusta alkaen on tärkeää, sitä vähemmän juttuprosessi vie työaikaa. On niin ikään pohdittava printin ja verkon funktiot, niin että lisäarvoa syntyy kummassakin kanavassa. On selvää, että toimituksen juttupalavereissa pitää totutun lähestymistavan lisäksi kysyä myös, millaista dataa kulloisenkin juttuidean taustalla on. Jos data ei ole mukana juttupalavereissa, on vaarana, että datajournalismin tekemisestä tulee luonteeltaan satunnaista.
Datajournalismilla on annettavaa tänä päivänä, kun uutismediat etsivät uusia tapoja esittää juttuja verkossa ja hyödyntää digitaalisen alustan tuomat mahdollisuudet. Aiempien datajournalismia koskevien selvitysten ja asiantuntijahaastatteluiden perusteella toimituskunta tarvitsee monipuolisesti oppia datajournalismin tekemiseen. Tähän tarpeeseen opinnäytetyö osaltaan vastaa. Mediataloille datajournalismi kannattaa myös siksi, että datavisualisoinnit keräävät huomiota pitkän aikaa, ns. pitkä häntä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että päätoimittajien kannattaa motivoida toimituskuntaansa korostamalla sitä, että datajournalismissakin juttu on se pääasia. Taidot ja työkalut ovat opetettavissa ja uutisvainu on kaiken a ja o.
On todennäköistä, että toimittaja, jolla on ammattitaito tehdä datajournalismia, on edullisemmassa asemassa työmarkkinoilla. Tuloksista ilmeni, että suunnitelmallisuus alusta alkaen on tärkeää, sitä vähemmän juttuprosessi vie työaikaa. On niin ikään pohdittava printin ja verkon funktiot, niin että lisäarvoa syntyy kummassakin kanavassa. On selvää, että toimituksen juttupalavereissa pitää totutun lähestymistavan lisäksi kysyä myös, millaista dataa kulloisenkin juttuidean taustalla on. Jos data ei ole mukana juttupalavereissa, on vaarana, että datajournalismin tekemisestä tulee luonteeltaan satunnaista.