Hyvät markkinointikäytännöt kolmannen sektorin sosiaalialan toimijalle : Case Turun Tyttöjen Talo
Reko, Sanna-Kaisa (2013)
Reko, Sanna-Kaisa
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305169058
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305169058
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee voittoa tavoittelemattomien kolmannen sektorin toimijoiden markkinointia tutkien hyviä markkinointikäytäntöjä valikoidulle sidosryhmälle. Tutkimus pyrkii tuomaan uusia käytäntöjä kolmannen sektorin toimijoiden resursseista johtuviin, haastaviinkin tilanteisiin, esimerkiksi ratkaisuja jotka helpottavat markkinointia ja ovat organisaation arvojen mukaiset.
Työn tilaaja on Turun Tyttöjen Talo, joka on toiminut vuodesta 2007 sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisen tyttötyön tekijänä. Toiminta on tarkoitettu Turun seudulla asuville 12–28-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille, toimintamuotoinaan mm. avoin toiminta, ryhmätoiminta ja yksilötyö. Turun Tyttöjen Talosta on tullut toimintavuosiensa myötä tärkeä toimija tytöille ja nuorille naisille suunnattujen palveluiden kentällä.
Työn keskeisiin tutkimusmenetelmiin kuuluu kyselytutkimus, jolla mitattiin eri mittarein tilaajatahon, Turun Tyttöjen Talon, tunnettuutta nuorten parissa toimivien ammattilaisten kesken. Nämä ammattilaiset toimivat tärkeänä linkkinä Turun Tyttöjen Talon ja kävijäsidosryhmän välillä. Kyselyn vastausten perusteella tutkittiin nonprofit-organisaation sidosryhmän markkinoinnin hyviä käytäntöjä. Vastaajiksi valikoituivat Turun seudulla työskentelevät opinto-ohjaajat, koulukuraattorit, -psykologit ja terveydenhoitajat. Kyselytutkimuksessa tuli ilmi markkinoinnin haastavuus sosiaalialalla, työ on asiakaspainotteista, eikä organisaatioiden resurssit ole riittävät aktiiviseen markkinointiin. Myös sidosryhmän, nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten resurssit ovat rajalliset ja työskentelyn pääpaino on asiakastyössä. Sidosryhmälle tulee tutkimuksen mukaan tarjota tietoa yksinkertaisin ja mahdollisimman helpoin keinoin.
Kyselytutkimuksen tuloksista on luettavissa se, kuinka vähän loppujen lopuksi kyseinen sidosryhmä Turun Tyttöjen Talon toiminnasta tietää. Kehitysehdotuksissani keskityn markkinoinnin suunnitteluun. Kehitystutkimuksen tuloksena syntyi esimerkiksi Turun Tyttöjen Talolle kehitysehdotuksia sähköiseen markkinointiin, jolla sidosryhmä tavoitetaan useammin. Tuloksena syntyi myös kehitysehdotuksia henkilökohtaiseen vaikuttamiseen, jossa nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset tulevat työyhteisönä
tutustumaan Turun Tyttöjen Taloon, tarkoituksenaan tutustua toimintaan kaikin aistein.
Kulttuuri- ja sosiaalialan välinen yhteistyö tulee olemaan merkittävässä roolissa tulevaisuudessa väestön ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa. Turun Tyttöjen Talon kaltaisilla kolmannen sektorin toimijoilla on mahdollisuus toimia tulevaisuudessa kulttuurituottajien työllistäjinä ja saada organisaatioihinsa taiteen, talouden, rahoituksen ja markkinoinnin ja viestinnän osaajia kulttuurituottajien muodossa ja saada näin lisää aikaa asiakastyön tekemiseen.
Työn tilaaja on Turun Tyttöjen Talo, joka on toiminut vuodesta 2007 sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisen tyttötyön tekijänä. Toiminta on tarkoitettu Turun seudulla asuville 12–28-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille, toimintamuotoinaan mm. avoin toiminta, ryhmätoiminta ja yksilötyö. Turun Tyttöjen Talosta on tullut toimintavuosiensa myötä tärkeä toimija tytöille ja nuorille naisille suunnattujen palveluiden kentällä.
Työn keskeisiin tutkimusmenetelmiin kuuluu kyselytutkimus, jolla mitattiin eri mittarein tilaajatahon, Turun Tyttöjen Talon, tunnettuutta nuorten parissa toimivien ammattilaisten kesken. Nämä ammattilaiset toimivat tärkeänä linkkinä Turun Tyttöjen Talon ja kävijäsidosryhmän välillä. Kyselyn vastausten perusteella tutkittiin nonprofit-organisaation sidosryhmän markkinoinnin hyviä käytäntöjä. Vastaajiksi valikoituivat Turun seudulla työskentelevät opinto-ohjaajat, koulukuraattorit, -psykologit ja terveydenhoitajat. Kyselytutkimuksessa tuli ilmi markkinoinnin haastavuus sosiaalialalla, työ on asiakaspainotteista, eikä organisaatioiden resurssit ole riittävät aktiiviseen markkinointiin. Myös sidosryhmän, nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten resurssit ovat rajalliset ja työskentelyn pääpaino on asiakastyössä. Sidosryhmälle tulee tutkimuksen mukaan tarjota tietoa yksinkertaisin ja mahdollisimman helpoin keinoin.
Kyselytutkimuksen tuloksista on luettavissa se, kuinka vähän loppujen lopuksi kyseinen sidosryhmä Turun Tyttöjen Talon toiminnasta tietää. Kehitysehdotuksissani keskityn markkinoinnin suunnitteluun. Kehitystutkimuksen tuloksena syntyi esimerkiksi Turun Tyttöjen Talolle kehitysehdotuksia sähköiseen markkinointiin, jolla sidosryhmä tavoitetaan useammin. Tuloksena syntyi myös kehitysehdotuksia henkilökohtaiseen vaikuttamiseen, jossa nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset tulevat työyhteisönä
tutustumaan Turun Tyttöjen Taloon, tarkoituksenaan tutustua toimintaan kaikin aistein.
Kulttuuri- ja sosiaalialan välinen yhteistyö tulee olemaan merkittävässä roolissa tulevaisuudessa väestön ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa. Turun Tyttöjen Talon kaltaisilla kolmannen sektorin toimijoilla on mahdollisuus toimia tulevaisuudessa kulttuurituottajien työllistäjinä ja saada organisaatioihinsa taiteen, talouden, rahoituksen ja markkinoinnin ja viestinnän osaajia kulttuurituottajien muodossa ja saada näin lisää aikaa asiakastyön tekemiseen.