Kiinteistön pienjännitesähkölaitteistot : Sähköpaloturvallisuus
Valkeinen, Hennamari (2013)
Valkeinen, Hennamari
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305179143
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305179143
Tiivistelmä
Sähköturvallisuusviranomainen seuraa sähköpaloja Suomessa pelastustoimen toimenpiderekisteri PRONTOsta. Pelastuslaitoksille tulee vuosittain noin 2500 hälytystehtävää, joissa sähkön aiheuttama tulipalo uhkaa kiinteistöä. Sähkölaitteisto aiheuttaa näistä hälytystehtävistä vuosittain noin kolmesataa. PRONTOn kirjauksista ei aina suoraan käy ilmi todellinen syy sille, mikä hälytystehtävän aiheutti. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli PRONTOa hyödyntäen tutkia tarkemmin näitä syitä sähkölaitteiston aiheuttamien hälytystehtävien takana. Työssä selvitettiin riittävän laajasti myös se, mitkä olivat laitteiston heikkoja kohtia sähköpaloturvallisuuden kannalta ja kuinka tätä tietoa voidaan hyödyntää sähköpalojen ennaltaehkäisyssä. Tutkimusta suoritettiin vuoden ajan viikon jakso kerrallaan, jotta yksittäisistä tapauksista voitiin tarpeen vaatiessa tehdä lisäselvityksiä.
Seurantajaksolla PRONTOon kirjattiin yhteensä 314 sähkölaitteiston aiheuttamaa pelastustoimen hälytystehtävää. Jakson hälytystehtävistä 120 oli rakennuspaloja ja 194 rakennuspalovaaroja. Rakennuspaloissa rakennusten iän keskiarvo oli 42 vuotta. Eniten hälytystehtäviä seurantajaksolla aiheuttivat sähkökeskukset, joiden aiheuttamia tehtäviä tuli pelastusviranomaiselle 137 kappaletta eli 44 % kaikista sähkölaitteiston aiheuttamista hälytystehtävistä. Suurin yksittäinen sähköpalon riskiä kasvattava tekijä on vanha asennus, 44,6 % kaikista jakson hälytystehtävistä. Vanhat laitteiston osat erityisesti väärin käytettyinä tai huollettuina lisäävät sähköpalon riskiä. Ihmisen toiminnan osuus hälytystehtävistä oli seurantajaksolla 10,8 %.
Opinnäytetyöstä muodostui ajankohtainen tilasto sähkölaitteistojen aiheuttamista rakennuspaloista ja -palovaaroista Suomessa. Tämän tilastotiedon perusteella voidaan sähkölaitteistoturvallisuutta jatkossa parantaa lisäämällä tiedottamista sähkölaitteiston huollon ja kunnossapidon sekä laitteiston virheelliseen toimintaan reagoinnin tärkeydestä. Huollon ja kunnossapidon resursseja tulee kohdentaa esimerkiksi sellaisiin ongelmakohtiin kuin iän aiheuttamiin huonoihin liitoksiin. Erityisesti asuinrakennusten haltijoita tulee tiedottaa haltijan vastuista ja velvollisuuksista sähkölaitteiston kunnossapidon kannalta. Tiedotuksen pääpainon tulee kohdentua siihen, että myös ne laitteistot vanhenevat, joille laki ei velvoita tarkastuksia. Sähköasennukset tulee jättää ammattilaisille ja korjaustöitä tehdessä pitää varmistua siitä, ettei vahingoiteta sähkölaitteiston osia.
Seurantajaksolla PRONTOon kirjattiin yhteensä 314 sähkölaitteiston aiheuttamaa pelastustoimen hälytystehtävää. Jakson hälytystehtävistä 120 oli rakennuspaloja ja 194 rakennuspalovaaroja. Rakennuspaloissa rakennusten iän keskiarvo oli 42 vuotta. Eniten hälytystehtäviä seurantajaksolla aiheuttivat sähkökeskukset, joiden aiheuttamia tehtäviä tuli pelastusviranomaiselle 137 kappaletta eli 44 % kaikista sähkölaitteiston aiheuttamista hälytystehtävistä. Suurin yksittäinen sähköpalon riskiä kasvattava tekijä on vanha asennus, 44,6 % kaikista jakson hälytystehtävistä. Vanhat laitteiston osat erityisesti väärin käytettyinä tai huollettuina lisäävät sähköpalon riskiä. Ihmisen toiminnan osuus hälytystehtävistä oli seurantajaksolla 10,8 %.
Opinnäytetyöstä muodostui ajankohtainen tilasto sähkölaitteistojen aiheuttamista rakennuspaloista ja -palovaaroista Suomessa. Tämän tilastotiedon perusteella voidaan sähkölaitteistoturvallisuutta jatkossa parantaa lisäämällä tiedottamista sähkölaitteiston huollon ja kunnossapidon sekä laitteiston virheelliseen toimintaan reagoinnin tärkeydestä. Huollon ja kunnossapidon resursseja tulee kohdentaa esimerkiksi sellaisiin ongelmakohtiin kuin iän aiheuttamiin huonoihin liitoksiin. Erityisesti asuinrakennusten haltijoita tulee tiedottaa haltijan vastuista ja velvollisuuksista sähkölaitteiston kunnossapidon kannalta. Tiedotuksen pääpainon tulee kohdentua siihen, että myös ne laitteistot vanhenevat, joille laki ei velvoita tarkastuksia. Sähköasennukset tulee jättää ammattilaisille ja korjaustöitä tehdessä pitää varmistua siitä, ettei vahingoiteta sähkölaitteiston osia.