Neurosonic-tuolin akuutti vaikutus lonkan liikkuvuuteen : pilottitutkimus kahden eri hoito-ohjelman vaikutuksista sosiaali- ja terveysalan opiskelijoihin
Erolainen, Joni; Finnström, Niko; Laine, Petteri (2013)
Erolainen, Joni
Finnström, Niko
Laine, Petteri
Lahden ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305158722
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305158722
Tiivistelmä
Värähtelyyn perustuvia hoitomuotoja on käytetty laajasti terveydenhuollossa osana kokonaisvaltaista kuntoutusta jo vuosien ajan muun muassa osteoporoosin hoidossa, lihasvoiman kehittämisessä, ja fyysisen suorituskyvyn parantamisessa. Värähtelyllä voi tutkimusten mukaan olla vaikutusta myös nivelen liikelaajuuteen. Mekaaniseen matalataajuiseen koko kehon värähtelyyn perustuva Neurosonic- tuoli on uusi hoitomuoto terveydenhuollon alalla. Neurosonic-tuolin on kehittänyt psykoterapeutti Marco Kärkkäinen, ja sen tarkoituksena on kohentaa tuolissa lepäävän henkilön fyysistä ja henkistä hyvinvointia sekä terveyttä.
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä pilottitutkimus ja kerätä tietoa Neurosonic-tuolin akuutista, eli lyhytaikaisesta vaikutuksesta lonkan liikkuvuuteen. Toimeksiantajana ja yhteistyötahona opinnäytetyölle toimi laitteen kehittäjä Marco Kärkkäinen. Tutkimukseen osallistui 20 sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa (n=20), joiden keski-ikä oli 24,2 vuotta (SD +/- 5,5v.) Testattavat jaettiin kahteen kahdeksan hengen hoitoryhmään (A ja B), joilla oli eroavat hoitotaajuudet, sekä neljän hengen kontrolliryhmään (C). Hoitojakso kesti hoitoryhmäläisillä kolme viikkoa, johon sisältyi Neurosonic-tuolihoidot kaksi kertaa viikossa. Mittaukset suoritettiin ennen ja jälkeen Neurosonic-tuolihoidon. Muutosta lonkan liikkuvuudessa mitattiin modifioidulla Thomasin testillä ja eteentaivutustestillä.
Tutkimustulosten perusteella Neurosonic-tuolihoitojen akuutti vaikutus lonkan liikkuvuuteen oli keskiarvoisesti hyvin vähäistä. Yksittäisen hoitokerran aikana saatu keskiarvoinen muutos modifioidussa Thomasin testissä oli A-ryhmällä (oikea/vasen) 1,8°/1,0°, B-ryhmällä 1,6°/1,6° ja C-ryhmällä 0,2°/0,1°. Eteentaivutustestissä saatu keskiarvoinen muutos yksittäisen hoitokerran aikana oli A-ryhmällä 1,1cm, B-ryhmällä 1,3cm ja C-ryhmällä 1,5cm. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin koko hoitojakson aikana saatuja muutoksia. Tuloksia voidaan pitää tutkimusryhmän koon vuoksi suuntaa antavina.
Opinnäytetyön kirjallinen osuus käsittelee Neurosonic-tuolin toimintamenetelmää, mekaanista koko kehon värähtelyä, lonkkanivelen anatomiaa, liikkuvuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä, aikaisempia aiheeseen liittyviä tutkimuksia sekä Neurosonic-tutkimuksen tuloksia.
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä pilottitutkimus ja kerätä tietoa Neurosonic-tuolin akuutista, eli lyhytaikaisesta vaikutuksesta lonkan liikkuvuuteen. Toimeksiantajana ja yhteistyötahona opinnäytetyölle toimi laitteen kehittäjä Marco Kärkkäinen. Tutkimukseen osallistui 20 sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa (n=20), joiden keski-ikä oli 24,2 vuotta (SD +/- 5,5v.) Testattavat jaettiin kahteen kahdeksan hengen hoitoryhmään (A ja B), joilla oli eroavat hoitotaajuudet, sekä neljän hengen kontrolliryhmään (C). Hoitojakso kesti hoitoryhmäläisillä kolme viikkoa, johon sisältyi Neurosonic-tuolihoidot kaksi kertaa viikossa. Mittaukset suoritettiin ennen ja jälkeen Neurosonic-tuolihoidon. Muutosta lonkan liikkuvuudessa mitattiin modifioidulla Thomasin testillä ja eteentaivutustestillä.
Tutkimustulosten perusteella Neurosonic-tuolihoitojen akuutti vaikutus lonkan liikkuvuuteen oli keskiarvoisesti hyvin vähäistä. Yksittäisen hoitokerran aikana saatu keskiarvoinen muutos modifioidussa Thomasin testissä oli A-ryhmällä (oikea/vasen) 1,8°/1,0°, B-ryhmällä 1,6°/1,6° ja C-ryhmällä 0,2°/0,1°. Eteentaivutustestissä saatu keskiarvoinen muutos yksittäisen hoitokerran aikana oli A-ryhmällä 1,1cm, B-ryhmällä 1,3cm ja C-ryhmällä 1,5cm. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin koko hoitojakson aikana saatuja muutoksia. Tuloksia voidaan pitää tutkimusryhmän koon vuoksi suuntaa antavina.
Opinnäytetyön kirjallinen osuus käsittelee Neurosonic-tuolin toimintamenetelmää, mekaanista koko kehon värähtelyä, lonkkanivelen anatomiaa, liikkuvuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä, aikaisempia aiheeseen liittyviä tutkimuksia sekä Neurosonic-tutkimuksen tuloksia.