Linjasaneeraustuotannon tehtävien ja asiakirjapohjien kehittäminen ja vakiointi
Koskinen, Katja (2013)
Koskinen, Katja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305158633
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305158633
Tiivistelmä
Kaupungistuminen 1960 ja 1970 -luvuilla synnytti valtavan tarpeen rakentaa asuntoja paljon ja nopeasti. Tällöin rakennettiin valtaosa Suomen asuinrakennuskannasta ja tämä suuri yhteiskunnan rakennemuutos synnytti teollisin menetelmin rakennetut kerrostalolähiöt. Nyt nämä rakennukset ovat tulleet peruskorjausikäänsä. Korjausrakentamisen volyymi on noussut tasaisesti viimeisten 25 vuoden aikana, lukuun ottamatta 1990-luvun lamaa. Putkistojen korjaustarve kolminkertaistui vuodesta 2000 vuoteen 2010 ja sen odotetaan edelleen kaksinkertaistuvan vuodesta 2010 vuoteen 2020.
Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää NCC Rakennus Oy:n Korjaus- ja elinkaaripalvelut yksikölle linjasaneeraukseen toimivat asiakirjapohjat, nykyisten uudispuolelle suunniteltujen asiakirjapohjien ja toimintajärjestelmän menettelyjen pohjalta. Nykyiset järjestelmässä olevat asiakirja pohjat on kehitetty uudisrakentamiseen, minkä vuoksi ne on koettu sisällöltään raskaiksi linjasaneerauksissa, sekä niistä puuttuu korjausrakentamisen erityispiirteitä.
Tutkimus tehtiin vertailemalla viiden eri NCC Rakennus Oy:n suorittaman linjasaneerauskohteen asiakirjapohjia. Vertailussa keskityttiin asiakirjapohjien sisältöön, rakenteeseen ja verrattiin niitä järjestelmässä oleviin uudisrakentamiselle suunniteltuihin asiakirjapohjiin.
Tutkimuksen tuloksena syntyi ehdotukset linjasaneeraustuotannon asiakirjapohjiksi. Asiakirjapohjissa otettiin huomioon linjasaneeraustuotannon erityispiirteet, kuten purkutyöt, haitta-aineet, vanhat rakenteet, asukasturvallisuus ja viestintä. Pois jätettiin uudispuolen rakennusvaiheita. Karsimista tehtiin kuitenkin hyvin harkiten, sillä jokainen linjasaneerauskohde on omanlaisensa. Nykyään ja varsinkin tulevaisuudessa lisärakentaminen peruskorjausten yhteydessä on yleistymässä. Myöskään yhtiön yhteisestä toimintajärjestelmästä ei saanut poiketa liikaa. Monen palaveri- ja kokouspöytäkirjan ongelmana oli niukka kirjoitustila ja epäkäytännöllisyys, joita parannettiin. Lisäksi tehtiin ehdotuksia vapaaehtoisuudesta järjestelmässä sitoviksi määritellyistä menettelyistä ja asiakirjoista, joita ei voida hyödyntää linjasaneerauksissa samalla tavalla kuin uudisrakentamisessa. Lisäksi tehtiin muita parannusehdotuksia toimintajärjestelmään, sillä yksi syy järjestelmän pohjien käyttämättömyyteen oli toimintajärjestelmän kankeus. Kehitysehdotuksia tehtiin myös asiakirjojen hyödyntämisestä tablettien käytössä.
Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää NCC Rakennus Oy:n Korjaus- ja elinkaaripalvelut yksikölle linjasaneeraukseen toimivat asiakirjapohjat, nykyisten uudispuolelle suunniteltujen asiakirjapohjien ja toimintajärjestelmän menettelyjen pohjalta. Nykyiset järjestelmässä olevat asiakirja pohjat on kehitetty uudisrakentamiseen, minkä vuoksi ne on koettu sisällöltään raskaiksi linjasaneerauksissa, sekä niistä puuttuu korjausrakentamisen erityispiirteitä.
Tutkimus tehtiin vertailemalla viiden eri NCC Rakennus Oy:n suorittaman linjasaneerauskohteen asiakirjapohjia. Vertailussa keskityttiin asiakirjapohjien sisältöön, rakenteeseen ja verrattiin niitä järjestelmässä oleviin uudisrakentamiselle suunniteltuihin asiakirjapohjiin.
Tutkimuksen tuloksena syntyi ehdotukset linjasaneeraustuotannon asiakirjapohjiksi. Asiakirjapohjissa otettiin huomioon linjasaneeraustuotannon erityispiirteet, kuten purkutyöt, haitta-aineet, vanhat rakenteet, asukasturvallisuus ja viestintä. Pois jätettiin uudispuolen rakennusvaiheita. Karsimista tehtiin kuitenkin hyvin harkiten, sillä jokainen linjasaneerauskohde on omanlaisensa. Nykyään ja varsinkin tulevaisuudessa lisärakentaminen peruskorjausten yhteydessä on yleistymässä. Myöskään yhtiön yhteisestä toimintajärjestelmästä ei saanut poiketa liikaa. Monen palaveri- ja kokouspöytäkirjan ongelmana oli niukka kirjoitustila ja epäkäytännöllisyys, joita parannettiin. Lisäksi tehtiin ehdotuksia vapaaehtoisuudesta järjestelmässä sitoviksi määritellyistä menettelyistä ja asiakirjoista, joita ei voida hyödyntää linjasaneerauksissa samalla tavalla kuin uudisrakentamisessa. Lisäksi tehtiin muita parannusehdotuksia toimintajärjestelmään, sillä yksi syy järjestelmän pohjien käyttämättömyyteen oli toimintajärjestelmän kankeus. Kehitysehdotuksia tehtiin myös asiakirjojen hyödyntämisestä tablettien käytössä.