Espoon modernin taiteen museo EMMAn ei-kävijyystutkimus : Taidemuseoiden kävijät, yleisötyö ja tulevaisuus
Berlin, Joonas (2013)
Berlin, Joonas
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305148321
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305148321
Tiivistelmä
EMMA on vuonna 2006 yleisölle avautunut espoolainen nykytaiteen museo. Museo sijaitsee Espoon Tapiolassa entisessä Weiling & Göösin kirjapainotalossa, jossa toimii nykyään WeeGee-näyttelykeskus. EMMA on Espoon taidemuseosäätiön ylläpitämä.
EMMAan kuuluu 5000 neliön näyttelytilat, joista noin puolet täyttää jatkuvasti esillä oleva Saastamoisen säätiön taidekokoelma. Toisella puolella vaihtuvat kotimaiset ja kansainväliset taidenäyttelyt. EMMA tarjoaa näyttelyiden lisäksi myös museopedagogisia palveluja. Näihin kuuluu opastuspalveluja, opetusmateriaalia, toimintaa ja oheisohjelmaa. Lisäksi toimintaan kuuluvat myös erilaiset projektit, sekä luento- ja opetuspaketit. Museopedagogiset palvelut on tarkoitettu kaikenikäisille. Niiden tavoitteena on lisätä ymmärrystä taiteesta sekä tukea oppimista. EMMAn toimintaan kuuluvat myös taidemuseon tärkeät perustyöt, kuten konservointi, tutkimus, arkistointi ja dokumentointi.
Tämä opinnäytetyö käsittelee ei-kävijyystutkimusta, jonka Humanistinen ammattikorkeakoulu toteutti EMMAlle tilaustyönä. Tutkimuksen toteutus oli osana Tutkimus ammattialan kehittämisessä ja Menetelmäopinnot-kurssejamme. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää EMMAn ja sen palveluiden tunnettuutta, millaisia mielikuvia espoolaisilla ja helsinkiläisillä on EMMAsta, miksi ihmiset käyvät tai eivät käy EMMAssa ja pohtia, ketkä ovat EMMAn tyypillisiä ei-kävijöitä, potentiaalisia kävijöitä ja varsinaisia kävijöitä.
Tutkimusryhmään kuului itseni lisäksi 12 muuta Humakin opiskelijaa, sekä lehtori Arto Lindholm, joka on toiminut myös opinnäytetyöni ohjaajana. Tutkimusmenetelmäksi oli jo kurssin alussa vakiintunut kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä. Tutkimuksen perusjoukon muodostivat helsinkiläiset ja espoolaiset 18-70-vuotiaat ihmiset. Otantamme käsitti 1200 satunnaisesti valittua henkilöä näistä kaupungeista. Ryhmämme teki yhdessä tuumin kyselylomakkeen, jonka avulla keräsimme näiltä satunnaisesti valituilta ihmisiltä aineistoa puhelimitse. Kerättyämme aineiston kävimme sen läpi tilasto-ohjelmalla, ja analysoimme kävijöitä tilastojen valossa. Tutkimusta varten analysoin myös aiempia EMMAan liittyviä kävijätutkimuksia, kuten Humanistisen ammattikorkeakoulun vuonna 2008 tekemää ei-kävijyystutkimusta Taidemuseo Tennispalatsille, sekä Innolinkin vuonna 2009 tekemää kävijätutkimusta EMMAlle.
Tämä opinnäytetyö on lopullinen raportti tuloksista EMMAlle. Alussa pohdin yleisesti taidemuseoiden kävijyyttä ja ei-kävijyyttä, sekä niiden tutkimista kirjallisuuteen nojaten. Lisäksi puhun valtakunnallisista kävijätutkimuksista, taidemuseoiden yleisötyöstä sekä museoiden tulevaisuudesta. Seuraavassa osassa siirryn EMMA-tutkimuksen esittelyyn. Käyn ensin läpi asioita, jotka EMMAn kävijöistä ja ei-kävijöistä saatiin selville aiempien tutkimusten perusteella. Seuraavaksi esittelen tutkimusprosessin ja sen tulokset, ja lopuksi tulosten pohjalta tehdyt havainnot ja muutosehdotukset.
EMMAan kuuluu 5000 neliön näyttelytilat, joista noin puolet täyttää jatkuvasti esillä oleva Saastamoisen säätiön taidekokoelma. Toisella puolella vaihtuvat kotimaiset ja kansainväliset taidenäyttelyt. EMMA tarjoaa näyttelyiden lisäksi myös museopedagogisia palveluja. Näihin kuuluu opastuspalveluja, opetusmateriaalia, toimintaa ja oheisohjelmaa. Lisäksi toimintaan kuuluvat myös erilaiset projektit, sekä luento- ja opetuspaketit. Museopedagogiset palvelut on tarkoitettu kaikenikäisille. Niiden tavoitteena on lisätä ymmärrystä taiteesta sekä tukea oppimista. EMMAn toimintaan kuuluvat myös taidemuseon tärkeät perustyöt, kuten konservointi, tutkimus, arkistointi ja dokumentointi.
Tämä opinnäytetyö käsittelee ei-kävijyystutkimusta, jonka Humanistinen ammattikorkeakoulu toteutti EMMAlle tilaustyönä. Tutkimuksen toteutus oli osana Tutkimus ammattialan kehittämisessä ja Menetelmäopinnot-kurssejamme. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää EMMAn ja sen palveluiden tunnettuutta, millaisia mielikuvia espoolaisilla ja helsinkiläisillä on EMMAsta, miksi ihmiset käyvät tai eivät käy EMMAssa ja pohtia, ketkä ovat EMMAn tyypillisiä ei-kävijöitä, potentiaalisia kävijöitä ja varsinaisia kävijöitä.
Tutkimusryhmään kuului itseni lisäksi 12 muuta Humakin opiskelijaa, sekä lehtori Arto Lindholm, joka on toiminut myös opinnäytetyöni ohjaajana. Tutkimusmenetelmäksi oli jo kurssin alussa vakiintunut kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä. Tutkimuksen perusjoukon muodostivat helsinkiläiset ja espoolaiset 18-70-vuotiaat ihmiset. Otantamme käsitti 1200 satunnaisesti valittua henkilöä näistä kaupungeista. Ryhmämme teki yhdessä tuumin kyselylomakkeen, jonka avulla keräsimme näiltä satunnaisesti valituilta ihmisiltä aineistoa puhelimitse. Kerättyämme aineiston kävimme sen läpi tilasto-ohjelmalla, ja analysoimme kävijöitä tilastojen valossa. Tutkimusta varten analysoin myös aiempia EMMAan liittyviä kävijätutkimuksia, kuten Humanistisen ammattikorkeakoulun vuonna 2008 tekemää ei-kävijyystutkimusta Taidemuseo Tennispalatsille, sekä Innolinkin vuonna 2009 tekemää kävijätutkimusta EMMAlle.
Tämä opinnäytetyö on lopullinen raportti tuloksista EMMAlle. Alussa pohdin yleisesti taidemuseoiden kävijyyttä ja ei-kävijyyttä, sekä niiden tutkimista kirjallisuuteen nojaten. Lisäksi puhun valtakunnallisista kävijätutkimuksista, taidemuseoiden yleisötyöstä sekä museoiden tulevaisuudesta. Seuraavassa osassa siirryn EMMA-tutkimuksen esittelyyn. Käyn ensin läpi asioita, jotka EMMAn kävijöistä ja ei-kävijöistä saatiin selville aiempien tutkimusten perusteella. Seuraavaksi esittelen tutkimusprosessin ja sen tulokset, ja lopuksi tulosten pohjalta tehdyt havainnot ja muutosehdotukset.