Ohjatun harjoittelun kehittäminen Kouvolan kotihoidossa
Puustinen, Krista; Porkka, Leena (2013)
Puustinen, Krista
Porkka, Leena
Saimaan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305148356
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305148356
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Kouvolan kotihoidon ohjattua harjoittelua. Tarkoituksena oli kehittää Kouvolan kotihoitoon opiskelijan harjoittelun palautelomake sekä laatia opiskelijan ohjaajan opas. Palautelomakkeen sekä ohjaajan oppaan kehittämisen pohjana käytettiin aiempia alan tutkimuksia ja kirjallisuutta sekä aiemmin käytössä olleita opiskelijapalautelomakkeita.
Ohjattu harjoittelu on kautta aikojen kuulunut olennaisena osana terveysalan koulutukseen. Alkuvaiheessa alan ammatteihin on opittu käytännön työtä tekemällä. Tutkimusten mukaan opiskelijoiden oppiminen harjoittelujaksojen aikana on pitkälti riippuvaista siitä, miten heitä ohjataan harjoittelun aikana. Käytännön harjoittelun ohjaus voidaan määritellä opiskelijan oppimisen ja ammatillisen kasvun tukemiseksi, edistämiseksi ja helpottamiseksi. Opiskelijan ja ohjaajan yhteistyössä rakentama ohjaussuhde on tärkeää, sillä ohjaus tapahtuu sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta.
Opiskelijan palautelomake kehitettiin aiemmista tutkimuksista esiin nousseiden ”hyvän ohjaajan” ominaisuuksien perusteella. Useassa aiemmassa tutkimuksessa kehitystehtäväksi tai jatkotutkimusaiheeksi oli nostettu opiskelijoiden ohjauksesta antaman palautteen tärkeys. Palautteen antamisen tulisi olla systemaattista esim. opiskelijoille jaettavalla kyselylomakkeella. Palautelomaketta esitestattiin kahdella opiskelijaryhmällä syksyllä 2012. Opiskelijoita pyydettiin arvioimaan lomakkeen toimivuutta ja sen ulkoasua. Ohjaajan opasta esiteltiin tekovaiheessa sen tuleville käyttäjille, kotihoidon henkilökunnalle, joilta pyydettiin palautetta oppaan sisällöstä. Palautetta pyydettiin molempiin tuotoksiin myös kotihoidon aluejohtajilta. He kommentoivat niitä muutamaan otteeseen kesän ja syksyn 2012 aikana. Opasta sekä lomaketta kehitettiin saadun palautteen pohjalta. Opiskelijapalautelomake sisältää myös rekrytointiosion, jolla on pyritty helpottamaan työhön hakeutumista.
Jatkossa opiskelijan ohjattua harjoittelua tulisi kehittää niin, että ohjaajilla olisi mahdollisuus osallistua ohjaamiskoulutuksiin säännöllisin väliajoin. Kaikilla terveysalan ammattilaisilla on velvollisuus ohjata opiskelijoita. Ohjausta ei pitäisi kokea lisätyönä, vaan sen tulisi olla tärkeä osa hoitotyötä.
Ohjattu harjoittelu on kautta aikojen kuulunut olennaisena osana terveysalan koulutukseen. Alkuvaiheessa alan ammatteihin on opittu käytännön työtä tekemällä. Tutkimusten mukaan opiskelijoiden oppiminen harjoittelujaksojen aikana on pitkälti riippuvaista siitä, miten heitä ohjataan harjoittelun aikana. Käytännön harjoittelun ohjaus voidaan määritellä opiskelijan oppimisen ja ammatillisen kasvun tukemiseksi, edistämiseksi ja helpottamiseksi. Opiskelijan ja ohjaajan yhteistyössä rakentama ohjaussuhde on tärkeää, sillä ohjaus tapahtuu sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta.
Opiskelijan palautelomake kehitettiin aiemmista tutkimuksista esiin nousseiden ”hyvän ohjaajan” ominaisuuksien perusteella. Useassa aiemmassa tutkimuksessa kehitystehtäväksi tai jatkotutkimusaiheeksi oli nostettu opiskelijoiden ohjauksesta antaman palautteen tärkeys. Palautteen antamisen tulisi olla systemaattista esim. opiskelijoille jaettavalla kyselylomakkeella. Palautelomaketta esitestattiin kahdella opiskelijaryhmällä syksyllä 2012. Opiskelijoita pyydettiin arvioimaan lomakkeen toimivuutta ja sen ulkoasua. Ohjaajan opasta esiteltiin tekovaiheessa sen tuleville käyttäjille, kotihoidon henkilökunnalle, joilta pyydettiin palautetta oppaan sisällöstä. Palautetta pyydettiin molempiin tuotoksiin myös kotihoidon aluejohtajilta. He kommentoivat niitä muutamaan otteeseen kesän ja syksyn 2012 aikana. Opasta sekä lomaketta kehitettiin saadun palautteen pohjalta. Opiskelijapalautelomake sisältää myös rekrytointiosion, jolla on pyritty helpottamaan työhön hakeutumista.
Jatkossa opiskelijan ohjattua harjoittelua tulisi kehittää niin, että ohjaajilla olisi mahdollisuus osallistua ohjaamiskoulutuksiin säännöllisin väliajoin. Kaikilla terveysalan ammattilaisilla on velvollisuus ohjata opiskelijoita. Ohjausta ei pitäisi kokea lisätyönä, vaan sen tulisi olla tärkeä osa hoitotyötä.