Ulkomaalaisten työntekijöiden kokemukset edunvalvonnasta, työsuojelusta ja arjesta suomalaisella rakennustyömaalla
Rautiainen, Elina (2013)
Rautiainen, Elina
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305138234
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305138234
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus on kartoittaa ulkomaalaisten työntekijöiden käsityksiä ja kokemuksia edunvalvonnasta, työsuojelusta ja arjesta neljällä eteläsuomalaisella rakennustyömaalla. Työn tavoite on tuottaa Rakennusliitolle hyödynnettävää tietoa järjestön toiminnan kehittämiseen ulkomaalaisten työntekijöiden edunvalvonnan saralla, luottamusmiesten koulutukseen ja uusien ulkomaalaisten työntekijöiden jäsenrekrytointiin. Ulkomaalaisen työntekijän asemaa rakennuksilla pohditaan myös syrjinnän, rasismin ja yhdenvertaisuuden näkökulmista.
Tutkimusmenetelminä opinnäytetyössä sovelletaan tapaustutkimuksen metodia. Aineistoa kerättiin kvantitatiivisin menetelmin kyselylomakkeella, mutta aineistoa tulkitaan kuitenkin kvalitatiivisesti. Kyselyyn vastasi eri työmailta yhteensä 34 ulkomaalaista työntekijää. Opinnäytteellä on kaksi pääkysymystä: Millaisia ovat ulkomaalaisten työntekijöiden näkemykset ja kokemukset edunvalvonnasta ja työturvallisuudesta 4 työmaalla talvella 2012 ja millaista on kantasuomalaisten ja ulkomaalaisten työntekijöiden välinen kanssakäyminen ja arki työmaalla ulkomaalaisten työntekijöiden näkemänä ja kokemana, joihin on etsitty vastauksia aiheeseen liittyvästä ajankohtaisesta kirjallisuudesta ja kerätystä aineistosta.
Opinnäytetyön aineistosta saadut tulokset olivat sävyltään positiivisia. Vastaajat eivät kokeneet asemaansa heikoksi työmailla, joilla työskentelivät. Tähän vaikutti vastaajien työskentely keskisuurissa ja suurissa yrityksissä. Toisena asiana, vastaajien kokemukseen hyvästä asemasta, vaikutti vastaajien kielitaito. Enemmistö vastaajista oli ehtinyt jo työskennellä Suomessa yhdestä viiteen vuoteen. Tänä aikana he olivat ehtineet opettelemaan jonkin verran suomen kieltä, mikä helpottaa käytäntöjen ymmärtämistä ja kommunikoimista kantasuomalaisten kanssa. Edellä mainitut seikat ehkäisevät ulkomaalaisen työntekijän hyväksikäytetyksi tulemista.
Kirjallisuuteen ja kyselyn vastauksiin perustuen on pohdittu ja luotu Rakennusliitolle kehittämisehdotuksia sen toimintaan. Ensimmäisenä nostettiin esille vapaa-ajan toimintojen merkitys yhteiskunnan ymmärtämisen välineenä. Matalankynnyksen vapaa-ajan toiminnat voisi rohkaista suomessa vähän aikaa työskennelleen ulkomaalaisen työntekijän kohtaamaan ja tapaamaan Rakennusliiton aktiiveja ja muita jäseniä. Yhteisillä vapaa-ajan toiminnoilla voitaisiin vahvistaa yhteistoiminnan ja yhteisöllisyyden tunnetta. Opinnäytetyössä painotetaan ennemminkin yhteisten toimintojen luomista eriyttävien toimintojen sijaan.
Toisena merkittävänä teemana nousi yhdenvertaisuuden käsite. Ajankohtaisten tutkimusten mukaan nykypäivänä ammattiliitoilla on vaikeuksia ymmärtää yhdenvertaisuuden käsitettä. Yhdenvertaisuutta voitaisiin Rakennusliitossa kehittää lisäämällä ulkomaalaisten määrää edustoissa ja palkata enemmän ulkomaalaisia toimitsijoita. Opinnäytetyössä nostetaan myös esille etnosentrismin vaikutus edunvalvonnassa ja mitkä asiat siihen vaikuttavat.
Tutkimusmenetelminä opinnäytetyössä sovelletaan tapaustutkimuksen metodia. Aineistoa kerättiin kvantitatiivisin menetelmin kyselylomakkeella, mutta aineistoa tulkitaan kuitenkin kvalitatiivisesti. Kyselyyn vastasi eri työmailta yhteensä 34 ulkomaalaista työntekijää. Opinnäytteellä on kaksi pääkysymystä: Millaisia ovat ulkomaalaisten työntekijöiden näkemykset ja kokemukset edunvalvonnasta ja työturvallisuudesta 4 työmaalla talvella 2012 ja millaista on kantasuomalaisten ja ulkomaalaisten työntekijöiden välinen kanssakäyminen ja arki työmaalla ulkomaalaisten työntekijöiden näkemänä ja kokemana, joihin on etsitty vastauksia aiheeseen liittyvästä ajankohtaisesta kirjallisuudesta ja kerätystä aineistosta.
Opinnäytetyön aineistosta saadut tulokset olivat sävyltään positiivisia. Vastaajat eivät kokeneet asemaansa heikoksi työmailla, joilla työskentelivät. Tähän vaikutti vastaajien työskentely keskisuurissa ja suurissa yrityksissä. Toisena asiana, vastaajien kokemukseen hyvästä asemasta, vaikutti vastaajien kielitaito. Enemmistö vastaajista oli ehtinyt jo työskennellä Suomessa yhdestä viiteen vuoteen. Tänä aikana he olivat ehtineet opettelemaan jonkin verran suomen kieltä, mikä helpottaa käytäntöjen ymmärtämistä ja kommunikoimista kantasuomalaisten kanssa. Edellä mainitut seikat ehkäisevät ulkomaalaisen työntekijän hyväksikäytetyksi tulemista.
Kirjallisuuteen ja kyselyn vastauksiin perustuen on pohdittu ja luotu Rakennusliitolle kehittämisehdotuksia sen toimintaan. Ensimmäisenä nostettiin esille vapaa-ajan toimintojen merkitys yhteiskunnan ymmärtämisen välineenä. Matalankynnyksen vapaa-ajan toiminnat voisi rohkaista suomessa vähän aikaa työskennelleen ulkomaalaisen työntekijän kohtaamaan ja tapaamaan Rakennusliiton aktiiveja ja muita jäseniä. Yhteisillä vapaa-ajan toiminnoilla voitaisiin vahvistaa yhteistoiminnan ja yhteisöllisyyden tunnetta. Opinnäytetyössä painotetaan ennemminkin yhteisten toimintojen luomista eriyttävien toimintojen sijaan.
Toisena merkittävänä teemana nousi yhdenvertaisuuden käsite. Ajankohtaisten tutkimusten mukaan nykypäivänä ammattiliitoilla on vaikeuksia ymmärtää yhdenvertaisuuden käsitettä. Yhdenvertaisuutta voitaisiin Rakennusliitossa kehittää lisäämällä ulkomaalaisten määrää edustoissa ja palkata enemmän ulkomaalaisia toimitsijoita. Opinnäytetyössä nostetaan myös esille etnosentrismin vaikutus edunvalvonnassa ja mitkä asiat siihen vaikuttavat.