Den reflektiva rådgivningsverksamheten : Föräldraskapet Främst-programmet på mödra- och barnrådgivningen
Ekman, Petra (2013)
Ekman, Petra
Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305066546
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305066546
Tiivistelmä
Reflektiivinen neuvola, lasten- ja äitiysneuvolan Vahvuutta Vanhemmuuteen -ohjelma on kvalitatiivinen tutkimus joka toimii perustana Vahvuutta Vanhemmuuteen (VV)
-ryhmäohjelman työstämiseksi yksilöneuvolatoiminnassa. Terveyttä edistävä näkökulma on salutogeeninen näkökulma, joka perustuu lannistamattomuuden lisäämiseen. Teoreet-tinen viitekehys perustuu Vahvuutta Vanhemmuudesta –ohjelmaan, vanhemmuuteen ja perhekeskeisyyteen sekä mentalisaatioon ja reflektiiviseen kykyyn. Tämän työn tarkoi-tuksena on selvittää mitä mieltä terveydenhoitajat, joilla on koulutus VV-ryhmien oh-jaamiseksi, ovat reflektiivisestä työtavasta työkaluna äitiys- ja lastenneuvolassa, ja tutkia heidän mielipiteitä VV-ohjelman käytöstä osana neuvolatyötä yksilövastaanotoilla. Tut-kimus toimii perustana käsikirjalle, jota voisi käyttää apuna vanhemmuuden tukemisessa neuvolatyössä. Tavoitteena olisi perheiden terveyden edistäminen vahvistamalla heidän reflektiivistä kykyä. Reflektiivinen kyky ja mentalisaatio ovat melko uusia näkökohtia terveyttä edistävässä työssä, joten kirjallisuutta aiheesta ei vielä ole paljoakaan saatavilla. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelujen avulla. Kuusi ryhmäohjaajana toimivaa terveydenhoitajaa haastateltiin ja heiltä kysyttiin kokemuksia reflektiivisestä työskente-lystä ja mielipiteitä käyttökelpoisista aiheista ryhmäohjelman sisällössä. Haastattelut analysoitiin ja tulokset kerättiin sisältöanalyysin kautta. Tulokset ovat esitelty pääkatego-rioittain. Pääkategoriat, jotka nousivat esille analyysissa olivat: läsnäolo, prosessit, edel-lytykset sekä käyttötavat. Tulos osoittaa, että työskentelytapa on suosittu, koska se muut-taa terveydenhoitajan työn neuvolassa autoritaarisesta ja rutiininomaisesta perhekeskei-sen suhtautumistavan suuntaan, jossa tavoitteena on vahvistaa perheen omia terveydelli-siä voimavaroja. VV vahvistaa terveydenhoitajan ammatillista itsetuntoa. Reflektiivisen kyvyn vahvistaminen voi johtaa lisääntyneeseen johdonmukaisuuden tunteeseen per-heessä sekä tehdä arjesta helpommin käsiteltävän.
-ryhmäohjelman työstämiseksi yksilöneuvolatoiminnassa. Terveyttä edistävä näkökulma on salutogeeninen näkökulma, joka perustuu lannistamattomuuden lisäämiseen. Teoreet-tinen viitekehys perustuu Vahvuutta Vanhemmuudesta –ohjelmaan, vanhemmuuteen ja perhekeskeisyyteen sekä mentalisaatioon ja reflektiiviseen kykyyn. Tämän työn tarkoi-tuksena on selvittää mitä mieltä terveydenhoitajat, joilla on koulutus VV-ryhmien oh-jaamiseksi, ovat reflektiivisestä työtavasta työkaluna äitiys- ja lastenneuvolassa, ja tutkia heidän mielipiteitä VV-ohjelman käytöstä osana neuvolatyötä yksilövastaanotoilla. Tut-kimus toimii perustana käsikirjalle, jota voisi käyttää apuna vanhemmuuden tukemisessa neuvolatyössä. Tavoitteena olisi perheiden terveyden edistäminen vahvistamalla heidän reflektiivistä kykyä. Reflektiivinen kyky ja mentalisaatio ovat melko uusia näkökohtia terveyttä edistävässä työssä, joten kirjallisuutta aiheesta ei vielä ole paljoakaan saatavilla. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelujen avulla. Kuusi ryhmäohjaajana toimivaa terveydenhoitajaa haastateltiin ja heiltä kysyttiin kokemuksia reflektiivisestä työskente-lystä ja mielipiteitä käyttökelpoisista aiheista ryhmäohjelman sisällössä. Haastattelut analysoitiin ja tulokset kerättiin sisältöanalyysin kautta. Tulokset ovat esitelty pääkatego-rioittain. Pääkategoriat, jotka nousivat esille analyysissa olivat: läsnäolo, prosessit, edel-lytykset sekä käyttötavat. Tulos osoittaa, että työskentelytapa on suosittu, koska se muut-taa terveydenhoitajan työn neuvolassa autoritaarisesta ja rutiininomaisesta perhekeskei-sen suhtautumistavan suuntaan, jossa tavoitteena on vahvistaa perheen omia terveydelli-siä voimavaroja. VV vahvistaa terveydenhoitajan ammatillista itsetuntoa. Reflektiivisen kyvyn vahvistaminen voi johtaa lisääntyneeseen johdonmukaisuuden tunteeseen per-heessä sekä tehdä arjesta helpommin käsiteltävän.