Moniammatillisuuden maisema : Näkökulmana viittomakommunikaatio-opettajan ja puheterapeutin yhteistyö sekä Down-lapset yhtenä viittomakommunikaation opetuksen kohderyhmänä
Kanniainen, Niina (2013)
Kanniainen, Niina
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305046223
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305046223
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa viittomakielentulkin ja puheterapeutin yhteistyön vaikutuksista perheopetuksen suunnittelussa. Lisäksi opinnäytetyöni tarjoaa käytännön toimintamallin viittomakommunikaation opettajana työskenteleville tulkeille heidän pohtiessaan millaisia asioita tulee huomioida suunniteltaessa opetusta perheelle, jossa on Down-lapsi.
Opinnäytetyöni on toteutettu siten, että olen itse toteuttanut tutkielmani toiminnallisen osuuden eli perheopetuksen suunnittelun yhteistyössä puheterapeutin Anu Leinosen kanssa. Opettamassani perheessä oli Down-lapsi. Kahta edellä mainitsemaani asiaa havainnoiden sekä puheterapeutti Anu Leinosta haastatellen olen toteuttanut tutkielmani tapaustutkimuksena. Anu Leinonen toimi myös opinnäytetyöni tilaajana.
Lähestyin kahta tutkielmani näkökulmaa kahden tutkimuskysymyksen kautta. Ensimmäisellä tutkimuskysymyksellä halusin selvittää kuinka puheterapeutin ammatillisen näkemyksen hyödyntäminen tukee viittomaopetuksen suunnittelua, kun opetettavassa perheessä on Down syndrooma –lapsi? Toisella tutkimuskysymyksellä halusin selvittää, mitä viittomakielentulkkien tulee huomioida suunnitellessaan viittomaopetusta perheelle, jossa on Down syndrooma –lapsi?
Aihe on ajankohtainen ja toivon, että opinnäytetyöni on osana ”rakentuvaa siltaa” kahden kielihäiriöisten lasten kanssa työskentelevän ammattiryhmän välillä. Tästä syystä olen suunnannut tutkielmani sekä viittomakielen tulkeille että puheterapeuteille. Toivon että yhteistyö lisääntyisi, sillä tutkimustulosten mukaan yhteistyöllä on positiivisia vaikutuksia opetuksen suunnittelulle.
Huomasin että konsultoiminen lapsen hoitavan puheterapeutin kanssa ennen perheopetuksen alkamista, auttaa viittomakielen tulkkia hahmottamaan opetettavassa perheessä olevan lapsen yksilölliset tarpeet sekä mahdollistaa puheterapeutin ammatillisen näkemyksen hyödyntämisen opetettavia aiheita mietittäessä. Down-lapset puolestaan ovat hyvin heterogeeninen opetuksen kohderyhmä, joka omalta osaltaan myös korostaa viittomakielentulkin ja puheterapeutin yhteistyön merkityksellisyyttä. Down-lapsen kanssa onkin tärkeää muistaa lasten yksilöllisyys, Downin syndrooman asettamat haasteet lapsen käytökseen sekä terveydentilaan. Lisäksi on tärkeää kohdata lapsi aina avoimin ja positiivisin mielin, sekä antaa aikaa lapsen tutustumiselle opetuksen alussa.
Olen pyrkinyt tuomaan tutkielmallani esille asioita, joista on hyötyä käytännön tasolla opetusta suunniteltaessa. Lisäksi toivon, että viittomakielen tulkit sekä puheterapeutit ymmärtäisivät tutkielmani lukemisen jälkeen paremmin millaisia vaikutuksia yhteistyöllä voi olla opetuksen suunnitteluvaiheelle
Opinnäytetyöni on toteutettu siten, että olen itse toteuttanut tutkielmani toiminnallisen osuuden eli perheopetuksen suunnittelun yhteistyössä puheterapeutin Anu Leinosen kanssa. Opettamassani perheessä oli Down-lapsi. Kahta edellä mainitsemaani asiaa havainnoiden sekä puheterapeutti Anu Leinosta haastatellen olen toteuttanut tutkielmani tapaustutkimuksena. Anu Leinonen toimi myös opinnäytetyöni tilaajana.
Lähestyin kahta tutkielmani näkökulmaa kahden tutkimuskysymyksen kautta. Ensimmäisellä tutkimuskysymyksellä halusin selvittää kuinka puheterapeutin ammatillisen näkemyksen hyödyntäminen tukee viittomaopetuksen suunnittelua, kun opetettavassa perheessä on Down syndrooma –lapsi? Toisella tutkimuskysymyksellä halusin selvittää, mitä viittomakielentulkkien tulee huomioida suunnitellessaan viittomaopetusta perheelle, jossa on Down syndrooma –lapsi?
Aihe on ajankohtainen ja toivon, että opinnäytetyöni on osana ”rakentuvaa siltaa” kahden kielihäiriöisten lasten kanssa työskentelevän ammattiryhmän välillä. Tästä syystä olen suunnannut tutkielmani sekä viittomakielen tulkeille että puheterapeuteille. Toivon että yhteistyö lisääntyisi, sillä tutkimustulosten mukaan yhteistyöllä on positiivisia vaikutuksia opetuksen suunnittelulle.
Huomasin että konsultoiminen lapsen hoitavan puheterapeutin kanssa ennen perheopetuksen alkamista, auttaa viittomakielen tulkkia hahmottamaan opetettavassa perheessä olevan lapsen yksilölliset tarpeet sekä mahdollistaa puheterapeutin ammatillisen näkemyksen hyödyntämisen opetettavia aiheita mietittäessä. Down-lapset puolestaan ovat hyvin heterogeeninen opetuksen kohderyhmä, joka omalta osaltaan myös korostaa viittomakielentulkin ja puheterapeutin yhteistyön merkityksellisyyttä. Down-lapsen kanssa onkin tärkeää muistaa lasten yksilöllisyys, Downin syndrooman asettamat haasteet lapsen käytökseen sekä terveydentilaan. Lisäksi on tärkeää kohdata lapsi aina avoimin ja positiivisin mielin, sekä antaa aikaa lapsen tutustumiselle opetuksen alussa.
Olen pyrkinyt tuomaan tutkielmallani esille asioita, joista on hyötyä käytännön tasolla opetusta suunniteltaessa. Lisäksi toivon, että viittomakielen tulkit sekä puheterapeutit ymmärtäisivät tutkielmani lukemisen jälkeen paremmin millaisia vaikutuksia yhteistyöllä voi olla opetuksen suunnitteluvaiheelle