Terveyden edistäminen tulehduksellista reumasairautta sairastavan ohjauksessa
Hietala, Iina (2013)
Hietala, Iina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305036185
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305036185
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tuotokseen painottuva. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoiskulehtisiä liikunnasta, painonhallinnasta ja tupakoinnin lopettamisesta tulehduksellista reumasairautta sairastavien potilaiden ohjauksen tueksi. Opinnäytetyön tehtävä oli selvittää liikunnan, painonhallinnan ja tupakoinnin merkitys tulehduksellista reumasairautta sairastavan terveydelle sekä hoitajan keinot potilaan ohjaukseen ja motivointiin. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä erään reumapoliklinikan kanssa ja toive työn tuotoksesta oli työelämälähtöinen.
Tulehdukselliset reumasairaudet eivät esiintyvyydeltään ole kovinkaan suuri tautiryhmä Suomessa, mutta sairauden krooninen luonne ja sen hoidosta aiheutuvat suuret hoitokustannukset ja terveydenhuollon kuormittavuus tekevät niistä merkittävän sairausryhmän. Nivelreuma on tulehduksellisista reumasairauksista yleisin ja tutkimustiedon keskittyessä siihen tämäkin opinnäytetyö keskittyy pääasiassa nivelreumaan. Kroonisen sairauden hoidossa potilaan hoitoon sitoutuminen ja itsehoito korostuvat. Elämäntavat, kuten painonhallinta, liikunta ja tupakointi, vaikuttavat jokaisen yksilön terveyteen. Nivelreuman aiheuttajaa ei tiedetä ja tupakointi on ainoa yksimielisesti todistettu riskitekijä reumatekijäpositiiviselle nivelreumalle. Nivelreumapotilailla on suurentunut riski sairastua muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin. Tupakoinnin lopettamisella, liikunnan ja painonhallinnan avulla näitä voidaan ennaltaehkäistä ja myös vähentää nivelreuman aktiivisuutta.
Elämäntapaohjaus on tärkeä osa nivelreuman hoitoa. Hoitajilla on merkittävä rooli potilaiden terveyden edistämisessä ja motivoinnissa. Ohjauksen avulla voidaan vähentää potilaan pelkoa ja ahdistusta ja se rohkaisee potilaita aktiivisuuteen hoitonsa päätöksenteossa ja itsehoidossa. Omahoitajuus koetaan positiivisena ja ohjauksen yksilöllisyys on tärkeää.
Potilasohjausta on tutkittu paljon sekä hoitajien että potilaiden näkökulmasta, mutta ongelmana tuntuu olevan tulosten käytäntöön vieminen. Jatkossa olisi mielekästä tutkia hoitajien ohjaamisen motivaatiota lisääviä tekijöitä ja hoitajien valmiuksia oman toiminnan kehittämiseen, koska näiden avulla käytännön toteutusta voitaisiin todella kehittää. Myös tämän opinnäytetyön tuotoksen toimivuutta tulee selvittää ja hoitajien työn tueksi voisi tehdä opaslehtisiä, joissa syvennyttäisiin tarkemmin liikunnan, painonhallinnan ja tupakoinnin lopettamisen ohjaukseen.
Tulehdukselliset reumasairaudet eivät esiintyvyydeltään ole kovinkaan suuri tautiryhmä Suomessa, mutta sairauden krooninen luonne ja sen hoidosta aiheutuvat suuret hoitokustannukset ja terveydenhuollon kuormittavuus tekevät niistä merkittävän sairausryhmän. Nivelreuma on tulehduksellisista reumasairauksista yleisin ja tutkimustiedon keskittyessä siihen tämäkin opinnäytetyö keskittyy pääasiassa nivelreumaan. Kroonisen sairauden hoidossa potilaan hoitoon sitoutuminen ja itsehoito korostuvat. Elämäntavat, kuten painonhallinta, liikunta ja tupakointi, vaikuttavat jokaisen yksilön terveyteen. Nivelreuman aiheuttajaa ei tiedetä ja tupakointi on ainoa yksimielisesti todistettu riskitekijä reumatekijäpositiiviselle nivelreumalle. Nivelreumapotilailla on suurentunut riski sairastua muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin. Tupakoinnin lopettamisella, liikunnan ja painonhallinnan avulla näitä voidaan ennaltaehkäistä ja myös vähentää nivelreuman aktiivisuutta.
Elämäntapaohjaus on tärkeä osa nivelreuman hoitoa. Hoitajilla on merkittävä rooli potilaiden terveyden edistämisessä ja motivoinnissa. Ohjauksen avulla voidaan vähentää potilaan pelkoa ja ahdistusta ja se rohkaisee potilaita aktiivisuuteen hoitonsa päätöksenteossa ja itsehoidossa. Omahoitajuus koetaan positiivisena ja ohjauksen yksilöllisyys on tärkeää.
Potilasohjausta on tutkittu paljon sekä hoitajien että potilaiden näkökulmasta, mutta ongelmana tuntuu olevan tulosten käytäntöön vieminen. Jatkossa olisi mielekästä tutkia hoitajien ohjaamisen motivaatiota lisääviä tekijöitä ja hoitajien valmiuksia oman toiminnan kehittämiseen, koska näiden avulla käytännön toteutusta voitaisiin todella kehittää. Myös tämän opinnäytetyön tuotoksen toimivuutta tulee selvittää ja hoitajien työn tueksi voisi tehdä opaslehtisiä, joissa syvennyttäisiin tarkemmin liikunnan, painonhallinnan ja tupakoinnin lopettamisen ohjaukseen.