Omistus- ja kieltomuodot viitotulle puheelle tulkkauksessa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ja saada esimerkkejä siitä, miten viittomakielentulkit tulkkaavat omistus- ja kieltomuotoja viitotulle puheelle. Opinnäytetyö on suunnattu viittomakielen ja viitotun puheen tulkeille sekä työn tilaajalle Kuuloliitolle. Kuuloliitto pyrkii lisäämään viitotun puheen käyttöä kuulovammaisten keskuudessa muun muassa kehittämällä viitottua puhetta kommunikaatiomenetelmänä. Tämä opinnäytetyö on osa Kuuloliiton aluillaan olevaa Viitotun puheen tutkimushanketta sekä ensimmäisiä tutkimuksia viitotulle puheelle tulkkauksesta. Vaikka aihe on tarkoin rajattu, antaa opinnäytetyö uutta ja tärkeää tietoa viitotusta puheesta kommunikaatio- ja tulkkausmenetelmänä. Opinnäytetyö antaa uusia työkaluja myös viittomakielentulkeille, jotka tekevät tulkkauksia viitotulle puheelle.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin dokumenttianalyysia. Tutkimuksessa oli mukana viisi tulkkauksia viitotulle puheelle tekevää tulkkia. Heidän tehtävänään oli tulkata kaksi lähdetekstiä viitotulle puheelle. Lähdetekstit sisälsivät runsaasti tutkittavia elementtejä, eli omistus- ja kieltomuotoja. Tulkkausnäytteet tallennettiin ja analysoitiin järjestelmällisesti. Lopuksi luotiin sanallinen kuvaus tutkittavista ilmiöistä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että omistus- ja kieltomuotoja voidaan viitotulle puheelle tulkatessa ilmaista eri tavoin. Opinnäytetyössä ei arvioida, millaiset tulkkausratkaisut ovat toimivimpia tai parhaimpia. Tutkimustuloksista voi päätellä, että tulkit ovat tutustuneet Kuuloliiton viitotun puheen suosituksiin, ja pyrkivät noudattamaan niitä. Suositusten tulkinnanvaraisuus kuitenkin näkyy tulkkauksissa, esimerkiksi monikollisen omistuksen ilmaiseminen näytti tuottavan kaikille tulkeille hankaluuksia. Omistusliitettä eli possessiivisuffiksia käytetään harvoin puhekielessä, ja se jätettiinkin usein kokonaan tulkkaamatta. Muitakaan omistusta ilmaisevia viittomia ei usein käytetty silloin, kun omistus tuli ilmi tekstin kontekstista. Suomalaisen viittomakielen kieltoviittomia käytettiin melko järjestelmällisesti. Kieltolauseissa myös käytettiin usein monikertaista kieltoa. Non-manuaaliset elementit ja huulio olivat tärkeässä osassa sekä omistus- että kieltomuotojen tulkkauksia.

Kuuloliitto hyötyy opinnäytetyöstä, sillä työ kartuttaa viitotun puheen tutkimusta, ja on näin osa Viitotun puheen tutkimushanketta. Lisäksi Kuuloliitto voi hyödyntää tutkimuksen tuloksia esimerkiksi viitotun puheen suosituksia päivitettäessä. Viittomakielen ja viitotun puheen tulkit taas voivat hyödyntää tutkimustuloksia tulkkaustyössään. Opinnäytetyö toimii pohjana myöhemmille tutkimuksille viitotun puheen tulkkauksesta.

The aim of this thesis was to examine and get examples of how sign language interpreters interpret possession and negative expressions to signed speech. Thesis is aimed to sign language and signed speech interpreters and also to the Federation of Hard of Hearing, which this thesis is a commissioned work to. The Federations aim is to increase the use of signed speech as a communication method among the hard of hearing. This thesis is a part of the Signed speech project of research of the Federation of Hard of Hearing and is also one of the first researches about signed speech interpreting. Although the subject is concentrated on only small area of signed speech interpreting, it provides new and important information about signed speech as a communication and interpreting method. Thesis also gives tools to sign language interpreters, who interpret to signed speech.

The method of research was documentary analysis. Five signed speech interpreters were included in this research. Their task was to interpret to signed speech a source text prepared for this research only, which included several elements of research, which were possession and negative expressions. Another text to interpret was an authentic text as a secondary source text. The interpreted material was recorded and analyzed systematically. Finally a written description about the subject in hand was made.

The results of this research indicated that possession and negative expressions can be interpreted to signed speech in various ways. Which ways were the best and most functional, was not valuated in this thesis. Looking at the results it is clear that the interpreters are familiar with the signed speech recommendations made by the Federation of Hard of Hearing, and they try to follow them. Yet the different ways to understand the recommendations is shown in the interpretations, for example the interpreting of plural possession seemed difficult to all the interpreters. The possessive suffix is rarely used in day-to-day talk, which was probably the reason why it in most cases did not get interpreted. The negative signs of the finnish sign language were used systematically. More than one negative sign was often used in the negative sentences. Non-manual elements and mouthing were essential when interpreting both possession and negative expressions.

This thesis is useful to the Federation of Hard of Hearing, because it gives new information about signed speech interpreting, and is therefore a part of the Signed speech project of research. The results can also be useful when remaking the signed speech recommendations. Sign language and signed speech interpreters can use the results in their favor in their work. This thesis works as a base for the researches to come about signed speech interpreting.