Tätä saadaan, mitä toivotaan? : Viittomakielen tulkkien toiveet tulkkauspalveluja tarjoaville yrityksille

Abstract

Viittomakielentulkkauksen ala on ollut muutoksen kourissa, kun vammaisten tulkkauspalvelujen järjes-tämisvastuu siirtyi kunnilta valtion hoidettavaksi vuonna 2010. Vuonna 2013 Kansaneläkelaitos kilpai-luttaa tulkkauspalveluja tarjoavat yritykset toisen kerran, ja Kela on siirtämässä välityspalvelun yrityksil-tä Kelan hoidettavaksi. Nykyään viittomakielen tulkit siis ovat joko tulkkauspalveluja tarjoavien yritysten työntekijöitä tai toimivat alalla toiminimellä. Muutokset vaikuttavat myös tulkkien työhyvinvointiin.

Opinnäytetyössä tarkastellaan niitä palveluja ja etuuksia, mitä viittomakielen tulkit tällä hetkellä saavat tulkkauspalveluja tarjoavilta yrityksiltä ja myös niitä palveluja ja etuuksia, mitä he toivovat eniten saa-vansa työhyvinvointinsa tueksi kyseisiltä yrityksiltä eli työnantajiltaan.

Selvitin näitä asioita lähettämällä Webropol-kyselyn Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n postituslistalla oleville viittomakielen tulkeille. Kyselyssä luokittelin kysymykset peruskysymyksiin, henkilöstöetuuksiin ja Päivä Rauramon työhyvinvointiportaiden mukaiseen viiteen tarveportaaseen. Ensimmäisessä osios-sa vastaajan tuli valita vastausakselilla kyllä – ei – en osaa sanoa tarjoaako yritys missä vastaaja työs-kentelee työntekijöilleen kyseistä palvelua. Toisessa osiossa vastaajan piti valita jokaisesta luokasta viisi vastaajalle tärkeintä palvelua.

Työn tilaajana toimii Suomen Viittomakielen Tulkit ry (SVT), mikä on viittomakielen tulkkien etujärjestö Suomessa. Vuosi 2013 on SVT:n Edunvalvonta! -teemavuosi, joten työni aihe on tilaajalle ajankohtai-nen.

Työn tuloksia voivat käyttää hyödykseen tulkkauspalveluja tarjoavat yritykset kehittäessään palveluja ja etuuksia työntekijöilleen. Viittomakielen tulkit voivat hyödyntää työtä miettiessään, voisiko työnantaja tarjota vielä jotain palveluja ja etuja, mitkä lisäisivät tulkkien työhyvinvointia. Myös Suomen Viittomakielen Tulkit ry voi hyödyntää työtä miettiessään, millaisista asioista heidän tulisi käydä keskustelua jäsenistönsä kanssa, ja onko työnantajiin liittyviä asioita, joita tulisi yrittää yhdistyksen taholta kohentaa.

Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että Suomessa viittomakielen tulkit saavat tulkkauspalveluja tarjoavilta yrityksiltä pääsääntöisesti sellaisia palveluja ja etuuksia mitä he toivovatkin. Kuitenkin esi-merkiksi työsuhdeasioissa on vielä parantamista. Kyselyssä kävi myös ilmi, että eri yritysten tarjoamia palveluja ja etuuksia on vaikea vertailla keskenään, koska ne eivät ole julkista tietoa.

Myös viittomakielen tulkkien tärkeimpinä pitävät työnantajan tarjoamat palvelut ja etuudet selvisivät webropol-kyselyn vastauksista. Tulkit arvostavat hyvään työilmapiiriin sekä liikuntapalveluiden saata-vuuteen liittyviä palveluja ja etuja.

The field of sign language interpreters has recently experienced profound changes. In 2013 the busi-nesses that provide interpretation services were invited by Kela (a Finnish government agency in charge of settling benefits under national social security programs) to tender for the second time. The responsibility for provide interpretation services for disabled moved from the municipalities into the state. Furthermore, the Kela is about to transfer the mediation of interpreters from businesses to Kela. At the moment the sing language interpreters are either employees in businesses or they have their own companies. The above mentioned changes influence the well-being of interpreters.

The topic of this study is the services and benefits that employers offer for the sign language interpreters in the businesses. In addition, the purpose of this study was to find out, what kinds of services and benefits the interpreters wished for from their employers in order to maintain their well-being at work.

I conducted the study by sending a Webropol survey for the sign language interpreters via the e-mail list of the Finnish Association for Sign Language Interpreters. In the survey the questions were categorized into following groups: main questions, benefits of employees and five steps of needs according to Päivi Rauramo’s model for well-being in work. In the first round of the questionnaire the informants were asked to answer, if their employers provided the services in question for them (yes–no–I don’t know). In the second round of the questionnaire the informants were asked to choose five most important services from each category.

This study was commissioned by the Finnish Association for Sign Language Interpreters, which is a national organization for sign language interpreters. For this organization, the year 2013 is the year of trusteeship. Because of this, the themes of this study is timely for the organization.

The results of this study could be piggybacked by the businesses that are providing sign language interpreting services. The businesses could use the results of this thesis when improving the services and benefits for their employees. Sign language interpreters could exploit this study when evaluating their well-being in work in relations t the services and benefits offered by their employers. In addition, the Finnish Association for Sign Language Interpreters can make good use of this study when considering the topics of timely discussions with its members.

On the grounds of this study it can be stated that in Finland sign language interpreters seem to get from their employers the benefits and services they wish for. However, there are some things that could still be improved. It is problematic to compare the services and benefits of different businesses with each other because the information about these is inaccessible.

With the help of the Webropol-questionnaire, I was able to find out, which services and benefits were considered to be the most significant for the interpreters. They valued the benefits and services con-nected with the atmosphere of the workplace and the possibilities for physical exercise.