Inhimillisen toiminnan malliin perustuva työkyvyn arviointi : kirjallisuuskatsaus arviointivälineiden soveltuvuudesta mielenterveystyöhön
Ignatius, Riikka; Nokelainen, Lahja (2013)
Ignatius, Riikka
Nokelainen, Lahja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305025817
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305025817
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin inhimillisen toiminnan malliin perustuvien työkyvyn arviointivälineiden soveltuvuutta mielenterveystyöhön. Tarkasteltavia arviointivälineitä olivat: Assessment of Work Performance (AWP 1.0), Dialogue about Working Ability (DWA 4.0), Work Environment Impact Scale (WEIS 2.0) ja Worker Role Interview (WRI 9.0 ja 10.0). Opinnäytetyön yhteistyökumppanina oli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Helsingin yliopistollisen keskussairaalan, Psykiatrian tulosyksikön, Helsingin klinikkaryhmän, työkyvyn tutkimusta tekevät toimintaterapeutit. Yhteistyökumppani tarvitsi tietoa toimintaterapian alalla kehitetyistä työkyvyn arviointivälineistä.
Integroidun kirjallisuuskatsauksen avulla koottiin tietoa arviointivälineiden tuottamasta arviointitiedosta sekä niiden soveltuvuudesta mielenterveyspotilaiden työkyvyn arviointiin. Opinnäytetyön aineisto muodostui 18 tutkimusartikkelista sekä arviointivälineiden käsikirjoista. Aineisto analysoitiin teorialähtöisesti inhimillisen toiminnan malliin perustuvan analyysirungon avulla. Lisäksi opinnäytetyössä jäsennettiin DWA:n 34 väittämää Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokituksen (ICF) mukaisesti, osa-alueeseen ”suoritukset ja osallistuminen”. Tavoitteena oli laajentaa toimintaterapeuttien käsitystä ICF-luokituksen ja toimintaterapian terminologian välisestä suhteesta työkyvynarvioinnin näkökulmasta.
Katsauksen perusteella todettiin, että AWP-, DWA-, WEIS- ja WRI-arviointivälineet soveltuvat mielenterveyspotilaiden työkyvyn arviointiin. Arviointivälineet tuottivat arviointi-tietoa eri työkyvyn osa-alueista. Tämän takia useamman työkyvyn arviointivälineen käyttö olisi suositeltavaa kokonaiskuvan saamiseksi arvioitavan työkyvystä. DWA:n jäsennyksen perusteella todettiin, että ICF-luokituksesta puuttuvat määritelmät, jotka sisältävät tahdon, motivaation ja kiinnostuksen kohteet. Tämän perusteella voidaan päätellä, että ICF-luokitus ei ole yksistään riittävän kattava kuvaamaan toimintaterapian käsitteitä ja ajattelutapoja. Tutkimusaineiston pienen määrän vuoksi opinnäytetyön tulokset eivät ole yleistettävissä. Jatkotutkimusideana on, että WRI-käsikirjan suomennos (1998) tulisi päivittää vastaamaan WRI (10.0) mittausominaisuuksia.
Integroidun kirjallisuuskatsauksen avulla koottiin tietoa arviointivälineiden tuottamasta arviointitiedosta sekä niiden soveltuvuudesta mielenterveyspotilaiden työkyvyn arviointiin. Opinnäytetyön aineisto muodostui 18 tutkimusartikkelista sekä arviointivälineiden käsikirjoista. Aineisto analysoitiin teorialähtöisesti inhimillisen toiminnan malliin perustuvan analyysirungon avulla. Lisäksi opinnäytetyössä jäsennettiin DWA:n 34 väittämää Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokituksen (ICF) mukaisesti, osa-alueeseen ”suoritukset ja osallistuminen”. Tavoitteena oli laajentaa toimintaterapeuttien käsitystä ICF-luokituksen ja toimintaterapian terminologian välisestä suhteesta työkyvynarvioinnin näkökulmasta.
Katsauksen perusteella todettiin, että AWP-, DWA-, WEIS- ja WRI-arviointivälineet soveltuvat mielenterveyspotilaiden työkyvyn arviointiin. Arviointivälineet tuottivat arviointi-tietoa eri työkyvyn osa-alueista. Tämän takia useamman työkyvyn arviointivälineen käyttö olisi suositeltavaa kokonaiskuvan saamiseksi arvioitavan työkyvystä. DWA:n jäsennyksen perusteella todettiin, että ICF-luokituksesta puuttuvat määritelmät, jotka sisältävät tahdon, motivaation ja kiinnostuksen kohteet. Tämän perusteella voidaan päätellä, että ICF-luokitus ei ole yksistään riittävän kattava kuvaamaan toimintaterapian käsitteitä ja ajattelutapoja. Tutkimusaineiston pienen määrän vuoksi opinnäytetyön tulokset eivät ole yleistettävissä. Jatkotutkimusideana on, että WRI-käsikirjan suomennos (1998) tulisi päivittää vastaamaan WRI (10.0) mittausominaisuuksia.