Tilintarkastus- ja asunto-osakeyhtiölain vaikutus taloyhtiön tilintarkastukseen hallituksen näkökulmasta

Abstract

Tämä opinnäytetyö tarkastelee tilintarkastus- ja asunto-osakeyhtiölain vaikutusta taloyhtiöiden tilintarkastukseen hallituksen näkökulmasta. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten hallituksen jäsenet ovat kokeneet lakimuutokset erityisesti asunto-osakeyhtiön tilintarkastuksen kannalta. Aihe on ajankohtainen, sillä voimassa oleva asunto-osakeyhtiölaki astui voimaan 1.7.2010. Samasta aiheesta on viime vuosina tehty useita opinnäytetöitä, mutta niissä on tarkasteltu muutoksia isännöitsijän tai tilintarkastajan näkökulmasta. Opinnäytetyön aihe on saatu työharjoittelun kautta, mutta työllä ei ole toimeksiantajaa.

Opinnäytetyön teoriaosuus on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa käydään läpi tilintarkastuslakia. Osio keskittyy tilintarkastuksen sisältöön sekä tilintarkastajan raportointiin. Toinen osa käsittelee asunto-osakeyhtiölakia. Osion alussa selvitetään hallituksen, yhtiökokouksen sekä isännöitsijän roolia asunto-osakeyhtiön johdossa ja tämän jälkeen käydään läpi lainsäädäntö koskien tilintarkastajan valintaa. Lopuksi kerrotaan uudesta toiminnantarkastajajärjestelmästä. Teoriaosuuden lähteinä on käytetty alan kirjallisuutta, eri järjestöjen julkaisuja, lakitekstiä sekä lehtiartikkeleita.

Empiriaosuus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin lomakehaastatteluiden avulla. Haastateltaviksi valikoitui viisi asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsentä. Haastatteluissa kysyttiin hallituksen jäsenten mielipiteitä tilintarkastajan valinnasta sekä erityisesti kokemuksia uudesta toiminnantarkastajajärjestelmästä. Kaikki haastattelut toteutettiin maaliskuun 2013 aikana.

Tutkimuksen tulosten perusteella toiminnantarkastaminen on otettu hyvin vastaan varsinkin pienissä taloyhtiöissä, eivätkä hallituksen jäsenet toistaiseksi ole kohdanneet ongelmia toiminnantarkastamisen suhteen. Haastattelut toivat kuitenkin esiin toiminnantarkastajan pätevyyteen sekä tarkastuksen valvontaan liittyviä kysymyksiä, jotka saattavat aiheuttaa ongelmatilanteita tulevaisuudessa. Nykyinen lainsäädäntö ei aseta vähimmäisvaatimuksia toiminnantarkastajan koulutukselle tai kokemukselle, eikä toiminnantarkastajien toimintaa tällä hetkellä valvota.

This study assesses the impact of Auditing Act and Housing Companies Act on the auditing of housing companies. The assessment is done from the point of view of the board of a housing company. The purpose of this study is to investigate how the board members have experienced the recent amendments to the laws, especially regarding the auditing of housing companies. The issue is topical as the new housing companies act came to effect in July 7, 2010. There have been several studies on the same subject in the recent years but from the perspectives of housing managers and auditors. The topic for this study was developed during an internship, but it is not a commissioned thesis.

The theoretical section of the study is divided in two parts. The first part covers the Auditing Act, including the scope and reporting of an audit. The second part covers the management of a housing company, including the board, the general meeting and the housing manager. In addition, the second part discusses the legislation regarding the selection of an auditor in housing companies and of the new operations inspection. Sources for the theoretical part include literature, publications related to the topic and journal articles.

The empirical part of the study is based on qualitative research, and the survey was conducted as structured interviews. Five board members of housing companies were selected to be interviewed and asked to share their opinions on different topics such as the selection of an auditor and experiences with the new operations inspection. All interviews were carried out during March 2013.

The results show that operations inspection has been well received, especially in smaller housing companies. The board members have not had any negative experiences regarding operations inspection. During the course of the study some potentially problematic areas were discovered within operations inspection in terms of the scope of the inspection and the liabilities of the inspector. The current legislation does not set any minimum requirements in terms of training or experience for the operations inspector, nor is any supervision for inspections carried out.