Kummitusääni Kummituskekkereissä : Miten kuvailutulkkaus toteutettiin lasten nukketeatterissa

Abstract

Tutkin opinnäytetyössäni lasten nukketeatterin kuvailutulkkausta näkövammaiselle yleisölle. Työn tilaaja oli Suomessa kuvailutulkkien koulutusta järjestävä taho, Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry. Tutkimuskohteeni oli lasten nukketeatterinäytelmä Kummituskekkerit esitys, johon kaksi henkilöä toteutti yhteistyössä kuvailutulkkauksen. Toinen heistä kirjoitti Kummituskekkereiden kuvailukäsikirjoituksen ja oli käynyt kuvailutulkkauskoulutuksen. Toinen toimi kuvailun livelukijana ja hänelle Kummituskekkerit oli ensikosketus kuvailutulkkaukseen. Tutkimuskysymyksinäni olivat mitä erityistä tulee ottaa huomioon valmisteltaessa ja toteutettaessa kuvailutulkkausta lasten nukketeatteriesitykseen ja millaista yhteistyötä kuvailukäsikirjoituksen laatija ja livelukija tekivät. Havainnoin kuvailutulkkausprosessia ja haastattelin sen toteuttaneita tulkkeja.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että nukketeatterin kuvailutulkkauksessa on otettava ensisijaisesti huomioon kohderyhmä – lapset – ja kuvailutulkkaus on toteutettava sen mukaan. Käytetyn kielen pitää olla niin termien tasolla kuin äänenkäytössäkin lapsille sopivaa. Lisäksi lapsille korostetaan nukketeatterin illuusiota ja tarjotaan satuelämys. Aikuisille olisi voitu näytöstä edeltäneellä esittelykierroksella esitellä myös hieman nukketeatterin teknistä puolta. Ennen esitystä tapahtuva esittelykierros oli olennainen osa hyvin toteutettua kuvailutulkkausta, sillä se johdatteli yleisön nukketeatterin maailmaan ja auttoi luomaan visuaalisen kuvan hahmoista ja lavasteista.

Tulkit tekivät tiivistä yhteistyötä kuvailukäsikirjoituksen laatijan, Ahreen, johdolla. Ahre auttoi livelukijaa, Hallénia, jolla ei ollut alan koulutusta. Yhteistyötä tapahtui kumpaankin suuntaan hyödyttäen kummankin tulkin työaluetta: Ahre kuunteli silmät kiinni Hallénin lukemaa kuvailua ja teki kuvailukäsikirjoitukseen sen perusteella tarvittavia muutoksia. Hallén puolestaan sai Ahreelta neuvoja äänenkäyttöön ja eläytymiseen, sekä perustietoja kuvailusta.

Nuori kuvailutulkkausala, josta ei ole vielä tehty paljon tutkimuksia, hyötyy varmasti keräämästäni tiedosta. Tietoa voidaan soveltaa laajasti muuhunkin kuvailutulkkaukseen, kuten lapselle kuvailutulkkaukseen ja kuvailutulkkien väliseen yhteistyöhön. Lisäksi työstä voi saada vinkkejä kuurosokealle auditiiviseen, eli kuuloaistin avulla vastaanotettuun, kuvailuun.

The purpose of this Bachelor's Thesis is to research audio description in children's puppet theatre for visually impaired audience. This thesis was subscribed by Cultural Service for the Visually Impaired, the Finnish organization in charge of training audio description interpreters. My research subject was a show of a children's puppet theatre play named Kummituskekkerit. The play was audio described by two persons in cooperation. One of the persons wrote the description manuscript for Kummituskekkerit and had audio description interpreter's education. The other was the description’s live reader and for her Kummituskekkerit was the first experience of audio description. My research questions were: what details must be paid attention to when preparing and executing audio description for children's puppet theatre show, and what sort of cooperation did the audio description manuscript creator and the description’s live reader do. I observed the audio description process and interviewed the interpreters in charge of it's execution.

This research shows that when audio describing a puppet show, the most important part is the target audience, in this case children, and the audio description must be executed based on it's needs. The language used, both terms and vocals, must be suitable for children. Also for children the puppet show illusion and fairy tale experience is highlighted, whereas for adults some of the more technical aspects of puppet show could be introduced. The arranged guided tour prior to the actual show was an integral part of a well-executed audio description, because it lead the audience in the world of puppet show and helped to create a visual image of the characters and stage setting.

The interpreters worked closely together with the lead of the audio description manuscript creator, Ahre. Ahre helped the audio description live reader, Hallén, who had no training in the field. The cooperation worked both ways benefiting both interpreters: Ahre listened with his eyes closed to the description read by Hallén and made changes to the description manuscript based on that. Hallén got advice from Ahre on voice delivery, putting emotion in the description and basic information on audio description.

The emerging field of audio description with not many existing researches will benefit from the information gathered in this thesis. The information can be applied broadly to audio description, like audio describing to children and the cooperation of audio description interpreters. In addition to that, the thesis offers tips on describing to the deaf blind in a auditory manner.