Etelä-Pirkanmaan seudullinen ilmasto-ohjelma
Laaksonen, Tuuli (2021)
Laaksonen, Tuuli
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122390491
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122390491
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on laatia Etelä-Pirkanmaan seudullinen ilmasto-ohjelma sekä selvittää, mitkä ilmastotoimenpiteet ovat vaikuttavimpia kuntien päästölähteet ja lähtötilanne huomioiden. Etelä-Pirkanmaan kunnat, Valkeakoski, Akaa, Urjala ja Pälkäne, kuuluvat Hinku-kuntien verkostoon ja ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoden 2007 kasvihuonekaasupäästömääriin nähden vuoteen 2030 mennessä.
Ilmasto-ohjelman laatiminen on kehittämistyö, jossa hyödynnetään tutkimusmenetelminä kyselytutkimuksia, haastatteluja sekä keskusteluja. Kuntien päästölähteet ja lähtötilanne selvitettiin kirjallisuuskatsaukseen ja päästötilastoihin perustuen. Kuntien ilmastotyön lähtötason selvittämiseksi ja ilmastotyön toimenpiteiden kokoamiseksi järjestettiin viisi työpajaa. Etelä-Pirkanmaan kunnat ovat päästörakenteiltaan ja –kehitykseltään erilaisia. SYKE:n julkaisemien päästötietojen perusteella liikenne oli jokaisessa kunnassa merkittävä päästölähde, mutta Urjalan ja Pälkäneen kunnissa maatalouden päästöt olivat liikenteen päästöjä suuremmat. Energiantuotanto- ja kulutus olivat kaikissa kunnissa myös merkittäviä päästölähteitä.
Ilmastonmuutos kytkeytyy luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen, merten saastumiseen ja luonnonympäristöjen pirstoutumiseen. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös yhteiskuntien kehitykseen ja ihmisten hyvinvointiin. Resurssitehokkuus, eli luonnonvarojen tehokas käyttö, on nähty keskeisenä keinona vastata ympäristöhaasteisiin. Kiertotalous on konkreettinen keino edistää yhteiskunnan resurssitehokkuutta ja ilmastonmuutoksen hillintätoimia. Ilmasto-ohjelman pohjana päätettiin hyödyntää resurssiviisauden näkökulmaa. Toimenpiteiden valinnassa huomioitiin myös muita ympäristövaikutuksia ja ilmastonmuutoksen rinnakkaisilmiöitä. Koska kuntaorganisaation toiminnan päästöt kattavat vain osan koko kunnan alueen päästöistä, ilmasto-ohjelmaan valittiin myös toimenpiteitä kuntalaisten luontosuhteen ja sidosryhmien osallisuuden edistämiseksi.
Kuntien eroavaisuuksien takia kaikki toimenpiteet eivät ole jokaisessa kunnassa yhtä tehokkaita tai järkeviä. Etelä-Pirkanmaan ilmasto-ohjelma koottiin kuntien ilmastotyön rungoksi ja toimenpiteiden käyttöönottoa tulee harkita kuntakohtaisesti. Ilmasto-ohjelman tehokkuus riippuu johdon sitoutumisesta ja siitä, kuinka hyvin ilmastonäkökulma huomioidaan kuntien päätöksenteossa ja muussa toiminnassa.
Ilmasto-ohjelman laatiminen on kehittämistyö, jossa hyödynnetään tutkimusmenetelminä kyselytutkimuksia, haastatteluja sekä keskusteluja. Kuntien päästölähteet ja lähtötilanne selvitettiin kirjallisuuskatsaukseen ja päästötilastoihin perustuen. Kuntien ilmastotyön lähtötason selvittämiseksi ja ilmastotyön toimenpiteiden kokoamiseksi järjestettiin viisi työpajaa. Etelä-Pirkanmaan kunnat ovat päästörakenteiltaan ja –kehitykseltään erilaisia. SYKE:n julkaisemien päästötietojen perusteella liikenne oli jokaisessa kunnassa merkittävä päästölähde, mutta Urjalan ja Pälkäneen kunnissa maatalouden päästöt olivat liikenteen päästöjä suuremmat. Energiantuotanto- ja kulutus olivat kaikissa kunnissa myös merkittäviä päästölähteitä.
Ilmastonmuutos kytkeytyy luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen, merten saastumiseen ja luonnonympäristöjen pirstoutumiseen. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös yhteiskuntien kehitykseen ja ihmisten hyvinvointiin. Resurssitehokkuus, eli luonnonvarojen tehokas käyttö, on nähty keskeisenä keinona vastata ympäristöhaasteisiin. Kiertotalous on konkreettinen keino edistää yhteiskunnan resurssitehokkuutta ja ilmastonmuutoksen hillintätoimia. Ilmasto-ohjelman pohjana päätettiin hyödyntää resurssiviisauden näkökulmaa. Toimenpiteiden valinnassa huomioitiin myös muita ympäristövaikutuksia ja ilmastonmuutoksen rinnakkaisilmiöitä. Koska kuntaorganisaation toiminnan päästöt kattavat vain osan koko kunnan alueen päästöistä, ilmasto-ohjelmaan valittiin myös toimenpiteitä kuntalaisten luontosuhteen ja sidosryhmien osallisuuden edistämiseksi.
Kuntien eroavaisuuksien takia kaikki toimenpiteet eivät ole jokaisessa kunnassa yhtä tehokkaita tai järkeviä. Etelä-Pirkanmaan ilmasto-ohjelma koottiin kuntien ilmastotyön rungoksi ja toimenpiteiden käyttöönottoa tulee harkita kuntakohtaisesti. Ilmasto-ohjelman tehokkuus riippuu johdon sitoutumisesta ja siitä, kuinka hyvin ilmastonäkökulma huomioidaan kuntien päätöksenteossa ja muussa toiminnassa.