Polttoaineen pilaaman maaperän kunnostusmenetelmän valinta pilotointikokeilla
Tervo, Jukka-Pekka (2013)
Tervo, Jukka-Pekka
Savonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304184614
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304184614
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön tavoitteena oli pilotointikokeiden avulla selvittää säiliöauto-onnettomuuden pilaamaan maaperään in situ -jatkokunnostusmenetelmä, jota työn toimeksiantaja Ramboll Finland Oy esittäisi ympäristöviranomaisille keväällä 2013 onnettomuuskohteen kunnostusmenetelmäksi. Onnettomuus tapahtui kesällä 2010 Iisalmessa Eteläntiellä, missä maaperään pääsi valumaan 4 000 litraa bensiiniä ja dieseliä. Aiempien kunnostuksien aikana kohteesta saatiin poistettua kesäkuuhun 2011 mennessä noin 1 800 – 2 200 litraa polttoaineiden sisältämiä öljyhiilivetyjä, pääasiassa bensiinijakeita. Jäljelle jääneet öljyhiilivetyjakeet olivat dieseliä. Onnettomuuspaikka sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella. Opinnäytetyö tehtiin Helsingin yliopiston kanssa yhteistyössä Lahden ympäristötieteiden laitoksen toimitiloissa.
Tutkittaviksi kunnostusmenetelmiksi valittiin kemiallinen hapetus ja biostimulaatio. Kyseiset menetelmät olivat lähtökohtaisesti parhaiten sopivimpia vaihtoehtoja kohteen dieselillä pilaantuneen maaperän kunnostukseen. Työ aloitettiin kohteen maaperän kairaustutkimuksilla ja näytteenotolla, missä onnettomuuspaikalta otettiin talteen pilaantunutta maata ja lähetettiin Lahteen laboratorioon. Pilaantuneesta maasta rakennettiin laboratorio-olosuhteissa pilotointimallinnus, minkä avulla kunnostusmenetelmien toimivuutta testattiin laboratorio-olosuhteissa noin 3,5 kuukauden ajan. Pilotointituloksien mukaan parhaimmaksi kunnostusmenetelmäksi todettu menetelmä valittiin kohteen jatkokunnostusmenetelmäksi.
Tutkittaviksi kunnostusmenetelmiksi valittiin kemiallinen hapetus ja biostimulaatio. Kyseiset menetelmät olivat lähtökohtaisesti parhaiten sopivimpia vaihtoehtoja kohteen dieselillä pilaantuneen maaperän kunnostukseen. Työ aloitettiin kohteen maaperän kairaustutkimuksilla ja näytteenotolla, missä onnettomuuspaikalta otettiin talteen pilaantunutta maata ja lähetettiin Lahteen laboratorioon. Pilaantuneesta maasta rakennettiin laboratorio-olosuhteissa pilotointimallinnus, minkä avulla kunnostusmenetelmien toimivuutta testattiin laboratorio-olosuhteissa noin 3,5 kuukauden ajan. Pilotointituloksien mukaan parhaimmaksi kunnostusmenetelmäksi todettu menetelmä valittiin kohteen jatkokunnostusmenetelmäksi.