Huolen puheeksi ottaminen äitiys- ja lastenneuvolassa terveydenhoitajien kokemana

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajien kokemuksia huolen puheeksi ottamisesta sekä sitä, kuinka hyödyllisinä he kokevat lomakkeiden ja muiden apuvälineiden käytön huolen puheeksi ottamisen tukena. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, onko joitain huolenaiheita, joihin he kokevat tarvitsevansa lisää apuvälineitä puheeksi ottamista helpottamaan.

Teoriaosuudessa on käsitelty erilaisia huolenaiheita, joita terveydenhoitajille neuvolatyössä ilmenee, kuten lasten kaltoinkohtelu tai lapsen neurologisen kehityksen ongelmat. Lisäksi siihen on sisällytetty tietoa erilaisista menetelmistä ja lomakkeista, joita terveydenhoitajat työssään käyttävät. Opinnäytetyön tutkimusosuus toteutettiin osin kvantitatiivisella ja osin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin lähettämällä strukturoitu kyselylomake sähköisessä muodossa Hämeenlinnan ja Riihimäen alueen äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajille. Vastaukset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla sekä kvantitatiivisten kysymysten osalta frekvenssein ja vastausten keskiarvoina.

Tulosten perusteella huolen puheeksi ottaminen koettiin kuuluvan terveydenhoitajien työnkuvaan. Huolen puheeksi ottaminen koettiin melko helpoksi tai helpoksi, ja kokemus auttoi huolen puheeksi ottamisessa. Lisäksi selvisi, että terveydenhoitajan työssä käytetään paljon lomakkeita ja muita menetelmiä ja niiden koettiin helpottavan huolen puheeksi ottamista. Lomakkeiden kuitenkin koettiin myös kangistavan viestintää, ja vapaan keskustelun olevan parempi tapa tutustua perheen tilanteeseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tarjota äitiys- ja lastenneuvolayksiköille tietoa, jonka avulla he voivat kehittää ja helpottaa huolen puheeksi ottamista ja auttaa samalla terveydenhoitajia työssään.

The aim of this thesis was to find out public health nurses’ experiences on taking up one’s worries in maternity and child welfare clinics. Another aim was to study how useful different forms and methods are in taking up one’s worries according to public health nurses’ opinions. The third aim was to find out if there were any specific concerns the public health nurses needed more support in to make it easier to bring the matter into discussion.

The theoretical framework was consisted of information on varying con-cerns that rise in maternity and child welfare clinics, for example child abuse and problems on children’s neurological development. Information on different kinds of forms and methods used by public health nurses was also included. The study was carried out by both qualitative and quantitative methods. The research data was gathered by a structured questionnaire in digital form that was sent to child and maternity health clinics in the Hämeenlinna and Riihimäki region. The analysis was made by using inductive content analysis and statistically using frequencies and average values.

The results showed that to take up one’s worries is seen as a part of public health nurses’ work. It was regarded as fairly easy or easy and experience was stated to be a helping factor on taking concerning matters into discussion. In the study it was also found out that many questionnaires and other methods were used in public health nurses’ work and they were discovered to ease the taking up one’s worries. The use of forms was also con-sidered to stiffen the communication between the public health nurse and the customer whereas free discussion was seen to be a better way to familiarize with the family’s situation. The purpose of this thesis was to bring information to maternity and child welfare clinics on how it can be made easier to take up one’s worries and simultaneously help public health nurses with their work.