Sosiaalipalvelujen neuvonta : Asiakaslähtöisen palveluohjauksen prosessin kehittäminen ja mittaaminen
Uusi-Kouvo, Petra (2013)
Uusi-Kouvo, Petra
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304144385
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304144385
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin sosiaalipalvelujen neuvonnassa, joka on yksi palvelu Tampereen kaupungin avopalvelujen organisaatiossa. Lähtökohtaisena tavoitteena opinnäytetyöllä oli kehittää sosiaalipalvelujen neuvonnan toimintaa. Tavoitteena oli asiakaslähtöisen palveluohjauksen prosessin kehittäminen. Sosiaalipalvelujen neuvonnasta puuttui palvelumuodon prosessin kuvaus. Tampereen kaupungin avopalvelujen strategia edellytti prosessilähtöistä toimintaa palveluohjauksen kehittämisessä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sosiaalipalvelujen neuvonnan palveluohjauksen prosessi ja kehittää mittari palveluohjauksen prosessin suorituskyvyn mittausta varten. Opinnäytetyössä käytettiin toimintatutkimuksellista kehittämisotetta. Työn toiminnallisessa osuudessa tunnistettiin ja kuvattiin sosiaalipalvelujen neuvonnan palveluohjauksen prosessi ja kehitettiin prosessille suorituskykyä mittaava mittari.
Prosessi tunnistettiin informaation avulla, jota kerättiin havainnoimalla, mitä palveluohjaus on sosiaalipalvelujen neuvonnassa ja aiemmin käytössä olleen tilastointimenetelmän tiedon avulla. Prosessi kuvattiin vuokaavion avulla ja vuokaavion eli prosessin toiminnot avattiin toimintotaulukossa. Kehitetty prosessin suorituskyvyn mittari käyttöönotettiin jo tutkimuksen aikana 1.6.2012 sosiaalipalvelujen neuvonnassa. Tilastojärjestelmän avulla saatiin informaatiota eli mitattua tietoa prosessin suorituskyvystä opinnäytetyöhön kuuden kuukauden ajalta. Asiakaslähtöisen toimintaperiaatteen vuoksi mittaristoon tehtiin jokaisesta asiakkaasta yksilöllinen profiili. Mittariston valikkoon laadittiin yleisimmät vaihtoehdot, jotka oli valittu aiemmin kehitetyn, Exceliin tehdyn tilasto-järjestelmän pohjalta. Lisäksi mittariston valikoista oli mahdollista valita jokin muu tilanne ja näin jokainen asiakaskäynti saatiin tilastoitua. Järjestelmää seurattiin asiakasprofiloinnin ja palveluohjauksen toimivuuden kannalta koko ajan työn ohella mahdollisten muutostarpeiden vuoksi. Tilastointijärjestelmällä mitattiin asiakasmäärän lisäksi laajemmin palveluohjauksen prosessia. Mittaamisessa otettiin huomioon esimerkiksi asiakkaan yhteydenoton laatu sekä jatko-ohjaustahot.
Palveluohjauksen prosessin kuvaaminen ja mittaaminen mahdollistavat työn kehittämisen sosiaalipalvelujen neuvonnassa. Prosessin kuvauksen kautta palveluohjauksen toimivuutta on mahdollista arvioida laajemmin; tukevatko prosessin toiminnot tehokasta palveluohjausta? Henkilöstön resurssien mitoituksen suunnittelussa voi hyödyntää prosessin suorituskyvyn mitattua tietoa, sillä tilastointijärjestelmällä mitataan asiakasmäärän kehitystä ja asiakaslaadun muutosta. Mitattu tieto ohjaustahoista ja -määristä mahdollistaa myös verkostoyhteistyön kehittämisen.
Prosessi tunnistettiin informaation avulla, jota kerättiin havainnoimalla, mitä palveluohjaus on sosiaalipalvelujen neuvonnassa ja aiemmin käytössä olleen tilastointimenetelmän tiedon avulla. Prosessi kuvattiin vuokaavion avulla ja vuokaavion eli prosessin toiminnot avattiin toimintotaulukossa. Kehitetty prosessin suorituskyvyn mittari käyttöönotettiin jo tutkimuksen aikana 1.6.2012 sosiaalipalvelujen neuvonnassa. Tilastojärjestelmän avulla saatiin informaatiota eli mitattua tietoa prosessin suorituskyvystä opinnäytetyöhön kuuden kuukauden ajalta. Asiakaslähtöisen toimintaperiaatteen vuoksi mittaristoon tehtiin jokaisesta asiakkaasta yksilöllinen profiili. Mittariston valikkoon laadittiin yleisimmät vaihtoehdot, jotka oli valittu aiemmin kehitetyn, Exceliin tehdyn tilasto-järjestelmän pohjalta. Lisäksi mittariston valikoista oli mahdollista valita jokin muu tilanne ja näin jokainen asiakaskäynti saatiin tilastoitua. Järjestelmää seurattiin asiakasprofiloinnin ja palveluohjauksen toimivuuden kannalta koko ajan työn ohella mahdollisten muutostarpeiden vuoksi. Tilastointijärjestelmällä mitattiin asiakasmäärän lisäksi laajemmin palveluohjauksen prosessia. Mittaamisessa otettiin huomioon esimerkiksi asiakkaan yhteydenoton laatu sekä jatko-ohjaustahot.
Palveluohjauksen prosessin kuvaaminen ja mittaaminen mahdollistavat työn kehittämisen sosiaalipalvelujen neuvonnassa. Prosessin kuvauksen kautta palveluohjauksen toimivuutta on mahdollista arvioida laajemmin; tukevatko prosessin toiminnot tehokasta palveluohjausta? Henkilöstön resurssien mitoituksen suunnittelussa voi hyödyntää prosessin suorituskyvyn mitattua tietoa, sillä tilastointijärjestelmällä mitataan asiakasmäärän kehitystä ja asiakaslaadun muutosta. Mitattu tieto ohjaustahoista ja -määristä mahdollistaa myös verkostoyhteistyön kehittämisen.