”Se on vierasta maaperää” : tutkimus varsinaissuomalaisten yläkoulujen ja lukioiden opettajien yrittäjyyskasvatuskäsityksistä. Case YES-keskushankkeen kumppanuuskoulu Elisenvaaran koulu ja lukio.

Abstract

Suomen koulutuspolitiikassa panostetaan yrittäjyyskasvatukseen, mutta sillä on sijansa myös elinikäisessä oppimisessa. Yrittäjyyskasvattajina ovat opettajat. Oppijan yrittäjämäiset valmiudet kehittyvät yrittävän koulun toimintakulttuurissa. Yrittäjyyden ja työelämän tuntemuksen sekä niihin liittyvien taitojen kartuttaminen on tärkeää aloittaa jo perusopetuksessa.

Tutkimusaihe on hyvin ajankohtainen, sillä yhteiskunnalliset trendit ja sosiaaliset muutospaineet ovat tuoneet yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen kaikille kouluasteille. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on selvittää, miten perusopetuksen yläkoulujen ja toisen asteen lukiokoulutuksen opettajat ja opinto-ohjaajat ymmärtävät ja asennoituvat yrittäjyyskasvatukseen Varsinais-Suomessa. Tavoitteena on saada tietoa opettajien käsityksistä ja kokemuksista yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisesta ja ilmenemisestä oppilaitoksen toimintakulttuurissa.

Tutkimustieto tuo esille myös yhden yläkoulun ja lukion näkökulmasta, miten yrittäjyyskasvatusta toteutetaan käytännössä. Tutkimus on tapaustutkimus Elisenvaaran koulusta ja lukiosta, joka on yhtenä Varsinais-Suomen YES -keskuksen kumppanuuskouluna. Kumppanuuskoulujen tehtävänä on tuottaa ja kokeilla erilaisia toimintatapoja ja palveluita.

Tutkimus on empiirinen, laadullinen tutkimus, jonka tutkimusstrategiana käytetään tapaustutkimusta ja fenomenografista tutkimusotetta. Tutkimuksessa käytetään sekä kvalitatiivista (teemahaastattelu) että kvantitatiivista(kyselytutkimus) menetelmää. Kyselyaineisto kerättiin Webropol-sovelluksessa ja Elisenvaaran koulun ja lukion aineisto teemahaastatteluina.

Tutkimukseen osallistui yhteensä 113 yläkoulun ja lukion opettajaa. Yrittäjyyskasvatuskoulutukseen oli osallistunut puolet vastaajista. Yrittäjyyskasvatuksen tiedon taso yläkoulussa ja lukiossa oli hyvä. Perusopetuksen puolella vähän yrittäjyyskasvatuksesta tietävien osuus oli kuitenkin yhä korkea. Yrittäjyyskasvatus koettiin edelleen aineenopettajien yksin puurtamiseksi. Yrittäjyyskasvatuksen tiimityötä ja oppiainerajat ylittävää yhteistyötä tehdään yhä liian vähän. Opettajien työelämäyhteyksiä on lisättävä. Oppilaitoksessa tehtävän yrittäjyyskasvatuksen lähtökohta on sisäisessä yrittäjyydessä.

Elisenvaaran koulun arjessa yrittäjyyskasvatus toteutuu yhteisinä yrittäjyysviikkoina ja teemapäivinä. Elisenvaaran lukiossa opiskelijat pyörittävät omaa yritystä Nuori Yrittäjyys ry:n Vuosi Yrittäjänä hankkeen kautta.

Entrepreneurship education is an important part of Finland's education policy but it is also a part of lifelong learning. The teachers train pupils to become entrepreneurs, and the entrepreneurial ethos of a school helps students develop their entrepreneurial aptitude. It is important to begin to learn about entrepreneurship and business and to develop skills needed in them already in basic education.

The subject of study in this thesis is very topical because societal trends and social pressure for change have made entrepreneurship and its education worthwhile on all levels of education. This study focuses on determining how well the teachers and student counsellors in the upper grades of basic education and in the general upper secondary schools in Southwest Finland understand what entrepreneurship education is and what kind of an attitude they have towards it. This study aims at discovering the teachers' views and experiences on how entrepreneurship education is realized in schools, and how it manifests itself in the schools' everyday life.

This study also shows how entrepreneurship education is accomplished in practice in a school that is a combination of upper grades of basic education and general upper secondary education. This is done by conducting a case study on Elisenvaara School and Upper Secondary School that is in partnership with the YES-centre of Southwest Finland. The YES project's partnership schools offer different kinds of services and test all kinds of education strategies.

This is an empirical and qualitative study that has been conducted using case study with a phenomenographic approach. This study includes both qualitative (focused interview) and quantitative (survey) methods. The survey was conducted using the Webropol application, and the material from Elisenvaara School and Upper Secondary School was gathered in focused interviews.

In total, 113 teachers from upper grades and the upper secondary school took part in the study. Half of the respondents had participated in entrepreneurship education. The overall level of knowledge the teachers of both the upper grades and the upper secondary school had on entrepreneurship education was good. However, there were still many teachers in basic education that knew only little of entrepreneurship education. The teachers still felt that entrepreneurship education relies too much on the assiduity of a single subject teacher, and that there is still not enough of team work and collaboration between teachers in different subjects. It is also imperative that there be more ties between teachers and businesses in the future. The basis of entrepreneurship education in schools relies on everyone's inner entrepreneur.

In the everyday life at the Elisenvaara School, entrepreneurship education is provided in joint entrepreneurship weeks and theme days. Elisenvaara Upper Secondary School's students, on the other hand, have their own business that has been established through a project called "A Year as an Entrepreneur" carried out by Nuori Yrittäjyys ry.