IKÄÄNTYNEIDEN KOKEMUKSIA PALVELUASUMISEN VIIHTYVYYDESTÄ
Kakkuri, Anne; Lumme, Ronja (2013)
Kakkuri, Anne
Lumme, Ronja
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303183394
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303183394
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ikääntyneiden palveluasumisen viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä ikäihmisten omasta näkökulmasta. Opinnäytetyössä selvitettiin fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin sekä ympäristön vaikutusta vanhusten viihtyvyyteen. Tavoitteena oli saada tietoa mitkä asiat olivat hyvin ja mitä parannusehdotuksia vanhuksilla oli palveluasumisen viihtyvyy-teen. Opinnäytetyön tarkoituksena myös oli, että tutkimustuloksia voitaisiin mahdollisesti hyödyntää palveluasumisen kehittämisessä. Opinnäytetyön tekemiseen saatiin tutkimuslupa Jyväskylän vanhus- ja vammaispalveluiden johtajalta.
Opinnäytetyö oli luonteeltaan kvalitatiivinen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastat-telua ja haastattelut tehtiin syksyllä vuonna 2012. Haastatteluun osallistui 15 vanhusta kolmesta eri palvelukodista. Haastattelut tallennettiin ja litteroitiin, sekä aineisto analysoitiin käyttämällä tee-moittelua.
Tulosten mukaan palveluasuminen koettiin pääsääntöisesti viihtyisäksi. Viihtyvyys koostui vanhusten mielestä toimivista palveluista, mielekkäästä viriketoiminnasta ja omasta palveluasunnosta. Asunnossa sai olla omia tavaroita ja huonekaluja, jotka toivat kodinomaisuutta, sekä muistoja eletystä elämästä. Kaikki haastateltavat kokivat myös sosiaaliset verkostot tärkeiksi, koska ne toivat vanhuksen arkeen sisältöä sekä tunteen siitä, että heistä välitetään.
Tutkimuksessa nousevia parannusehdotuksia olivat, että hoitajia kaivattiin enemmän, jotta heiltä saataisiin enemmän yksilöllistä aikaa. Vanhukset kaipasivat, että myös viikonloppuisin olisi virike-toimintaa ja he toivoivat lisää vaikuttamismahdollisuuksia viriketoiminnan sisältöön.
Johtopäätös tästä tutkimuksesta oli, että viihtyvyyden kannalta parannusehdotukset olivat pieniä, mutta vanhuksille itselleen merkityksellisiä. Jatkossakin vanhuksia olisi hyvä kuulla ja myös hyödyntää heiltä saatu palaute.
Opinnäytetyö oli luonteeltaan kvalitatiivinen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastat-telua ja haastattelut tehtiin syksyllä vuonna 2012. Haastatteluun osallistui 15 vanhusta kolmesta eri palvelukodista. Haastattelut tallennettiin ja litteroitiin, sekä aineisto analysoitiin käyttämällä tee-moittelua.
Tulosten mukaan palveluasuminen koettiin pääsääntöisesti viihtyisäksi. Viihtyvyys koostui vanhusten mielestä toimivista palveluista, mielekkäästä viriketoiminnasta ja omasta palveluasunnosta. Asunnossa sai olla omia tavaroita ja huonekaluja, jotka toivat kodinomaisuutta, sekä muistoja eletystä elämästä. Kaikki haastateltavat kokivat myös sosiaaliset verkostot tärkeiksi, koska ne toivat vanhuksen arkeen sisältöä sekä tunteen siitä, että heistä välitetään.
Tutkimuksessa nousevia parannusehdotuksia olivat, että hoitajia kaivattiin enemmän, jotta heiltä saataisiin enemmän yksilöllistä aikaa. Vanhukset kaipasivat, että myös viikonloppuisin olisi virike-toimintaa ja he toivoivat lisää vaikuttamismahdollisuuksia viriketoiminnan sisältöön.
Johtopäätös tästä tutkimuksesta oli, että viihtyvyyden kannalta parannusehdotukset olivat pieniä, mutta vanhuksille itselleen merkityksellisiä. Jatkossakin vanhuksia olisi hyvä kuulla ja myös hyödyntää heiltä saatu palaute.